Valikko

Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.

Kohteen perustiedot

Rakennus on osa Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksta. Rakennuksessa on arkkitehtuurin koulutus- ja hallintotilat 1.-2 kerroksessa, Lingua 3. keroksessa, 4 kerros on toistaiseksi tyhjillään.

Perustiedot

Kiinteistön nimi Oulun yliopiston Arkkitehtuuri, Kone, Lingua, Tuta
Kiinteistön osoite Erkki Koiso-Kanttilan katu 5
90570 OULU
Rakennusten määrä 3
Toimijoiden määrä 11
Kiinteistön omistaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
Arkkitehtuuri
Käyttötarkoitus Koulutustila
Materiaali- ja konetekniikka sekä tuotantotalous

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Pohjois-Pohjanmaa. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 10 minuuttia.

Paloilmoittimen hoitaja puh. 0207424011
Paloilmoittimen keskuksen sijainti Sähköpääkeskuksessa
Kiinteistönhoito ISS Palvelut Oy
puh. 020015500
päivystys 020015500
Sähköntarjoaja Oulun Energia
puh. 0855843300
päivystys 0855843222
http://www.oulunenergia.fi
Vesiyhtiö Oulun kaupunki: Oulun vesi
puh. 0855843800
päivystys 0447033800
http://www.oulunvesi.fi
Vartiointiliikkeen yhteystiedot POKO Oy - Pohjolan Koiravartiointi
puh. 083112311
päivystys puh. 0400392550
http://www.pokooy.fi
Kokoontumispaikka Pysäköintialue suoraan Erkki Koiso-Kanttilan kadun takana.
Katso Kokoontumispaikat liite.
Varakokoontumispaikka Pysäköintialue Prosessi- ja ympäristötekniikan rakennuksen kohdalla Erkki Koiso-Kanttilan kadun takana.
Katso Kokoontumispaikat liite
Väestönsuojien määrä 2
Väestönsuojan sijainti VSS1 0. kerros, T2 porraskäytävän läheisyydessä VSS 3
Väestönsuojan sijainti VSS2 0. kerros, S2 porraskäytävän läheisyydessä
Lämmitysmuoto Kaukolämpö
Veden pääsulku 0. kerroksessa lämmönjakohuoneessa, T2 porraskäytävän läheisyydessä.
Kiinteistönhoitajat sulkevat tarvittaessa. Katkaisusta tiedotettava kiinteistössä toimivia.
Lämmönjakohuone 0. Kerroksessa, T2 porraskäytävän läheisyydessä
Sähköpääkeskus 1. kerroksessa S1 ja S2 porraskäytävien välissä.
Ilmanvaihtokone Katolla
Ilmanvaihdon hätä-seis

1. kerroksessa 2S sisäänkäynnin tuulikaapissa.

Kiinteistön tilat

Liikehuoneistot
Sijainti Nimi
Arkkitehtuuri Alue 1, 1. kerros Arkkitehtuuri
Materiaali- ja konetekniikka sekä tuotantotalous Alue 12, 1. kerros Arkkitehtuurin paja
Materiaali- ja konetekniikka sekä tuotantotalous Alue 15, 1. kerros Fablab
Toimijat
Sijainti Nimi
Materiaali- ja konetekniikka sekä tuotantotalous Alue 14, 1. kerros Materiaalitekniikka ja OAMK laboratorio
Työtilat
Sijainti Nimi
Arkkitehtuuri Alue 2, 2. kerros Arkkitehtuuri
Arkkitehtuuri Alue 3, 3. kerros Tietohallinto
Arkkitehtuuri Alue 4, 4. kerros Lignua
Materiaali- ja konetekniikka sekä tuotantotalous Alue 10, 1. kerros TST
Materiaali- ja konetekniikka sekä tuotantotalous Alue 20, 2. kerros Materiaali- ja konetekniikka
Materiaali- ja konetekniikka sekä tuotantotalous Alue 30, 3. kerros Materiaali- ja konetekniikka, älykkäät koneet ja järjestelmät, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
Materiaali- ja konetekniikka sekä tuotantotalous Alue 40, 4. kerros Tuotantotalous

Henkilömäärät

Alue 10, 1. kerros TST
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 30 10 0
Viikonloppuisin 0 0 0
Alue 12, 1. kerros Arkkitehtuurin paja
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 30 10 0
Viikonloppuisin 0 0 0
Yhteensä
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 180 10 0
Viikonloppuisin 0 0 0

Organisaatio

Yliopiston turvallisuuspäällikkö Jukka-Pekka Matero
Oulun yliopisto
puh. 0505209769
jukka-pekka.matero@oulu.fi
Kiinteistön turvallisuuspäällikkö Paavo Väinämö
Oulun yliopisto
puh. 0294484952
paavo.vainamo@oulu.fi
Kiinteistön apulaisturvallisuuspäällikkö Petri Aarnio
Oulun yliopisto
puh. 0294484966
petri.aarnio@oulu.fi
Kiinteistön apulaisturvallisuuspäällikkö Kasper Hahtonen
Oulun yliopisto
puh. 0294482174
kasper.hahtonen@oulu.fi
Kiinteistön apulaisturvallisuuspäällikkö Juha Uusitalo
Oulun yliopisto
puh. 0294482151
juha.uusitalo@oulu.fi
Arkkitehtuurin professori Janne Pihlajaniemi
Oulun yliopisto
puh. 0294484946
janne.pihlajaniemi@oulu.fi

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Vartija
Linnanmaa
Vartija
POKO Oy
puh. 0505054714
Väestönsuojan hoitaja VSS1 Juha Uusitalo
Väestönsuojan hoitaja VSS2 ISS Palvelut Oy
Väestönsuojan apulaishoitaja VSS1, VSS2 ISS Palvelut Oy
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1 ISS Palvelut Oy
puh. 0207424011
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS2 ISS Palvelut Oy
puh. 0207424011

Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Työsuojelupäällikkö
Oulun yliopisto
Pertti Hoskio
Oulun yliopisto
puh. 0294484172
pertti.hoskio@oulu.fi

Toimijoiden turvallisuushenkilöt

Yritys Henkilö Yhteystiedot
Alue 1, 1. kerros Arkkitehtuuri Aulikki Herneoja
Aluevastaava
Alue: Arkkitehtuuri 1. kerros
Oulun yliopisto
puh. 0294484950
Anu Soikkeli
Aluevastaava
Alue: Arkkitehtuuri 1. kerros
Oulun yliopisto
puh. 0294484922
Alue 2, 2. kerros Arkkitehtuuri Matti Lakkala
Aluevastaava
Alue: Arkkitehtuuri 2. kerros
Oulun yliopisto
puh. 0400635125
Janne Pihlajaniemi
Aluevastaava
Alue: Arkkitehtuuri 2. kerros
Oulun yliopisto
puh. 0405720895
Alue 3, 3. kerros Tietohallinto Jukka Orajärvi
Aluevastaava
Alue: Tietohallinto 3. kerros
Oulun yliopisto
puh. 0505576109
Kai Mutka
Aluevastaava
Alue: Tietohallinto 3. kerros
Oulun yliopisto
puh. 0503174704
Alue 4, 4. kerros Lignua Jaana Isohätälä
Aluevastaava
Alue: Lingua 4. kerros
Oulun yliopisto
puh. 0504724021
Elina Palola
Aluevastaava
Alue: Lingua 4. kerros
Oulun yliopisto
puh. 0505984732
Alue 10, 1. kerros TST Vesa Kaltio
Aluevastaava
Alue: Konehalli
Oulun yliopisto
puh. 0405880429
Alue 12, 1. kerros Arkkitehtuurin paja Paavo Väinämö
Aluevastaava
Alue: 1. kerros Arkkitehtuurin paja
Oulun yliopisto
puh. 0294484952

Alue 14, 1. kerros Materiaalitekniikka ja OAMK laboratorio Juha Uusitalo
Aluevastaava
Oulun yliopisto
puh. 0294482151
Ilpo Alasaarela
Aluevastaava
Oulun kaupunki
puh. 0294482160
Jari Mahlakaarto
Aluevastaava
OAMK
puh. 0504624755
Alue 15, 1. kerros Fablab Antti Mäntyniemi
Aluevastaava
Alue: 1. kerros Fablab
Oulun yliopisto
puh. 0294488018
Auno Latvalehto
Aluevastaava
Alue: 1. kerros Fablab
Oulun yliopisto
puh. 0504479521
Alue 20, 2. kerros Materiaali- ja konetekniikka Tun Tun Nuo
Aluevastaava
Alue: 2. kerros S1 - T1 - U1
Oulun yliopisto
puh. 0504284064
Jussi Paavola
Aluevastaava
Alue: 2. kerros S1 - T1 - U1
Oulun yliopisto
puh. 0505982398
Matias Jaskari
Aluevastaava
Oulun yliopisto
puh. 0505430823
Alue 30, 3. kerros Materiaali- ja konetekniikka, älykkäät koneet ja järjestelmät, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Lassi-Pekka Keränen
Aluevastaava
Alue: 3. kerros S1 - T1 - U1
Oulun yliopisto
puh. 0504663086
Juho Alatalo
Aluevastaava
Alue: 3. kerros S1 - T1 - U1
Oulun yliopisto
puh. 0294482058
Alue 40, 4. kerros Tuotantotalous Janne Härkönen
Aluevastaava
Alue: 4. kerros S1 - T1
Oulun yliopisto
puh. 0503505041

Petteri Annunen
Aluevastaava
Alue: 4. kerros S1 - T1
Oulun yliopisto
puh. 0294487806

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö ISS Palvelut Oy 020015500 020015500
Nuohous ISS Palvelut Oy 020015500 020015500
Vartiointiliikkeen yhteystiedot POKO Oy - Pohjolan Koiravartiointi 083112311 0400392550
Huolto
Nimi Puhelinnumero
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä: Hoitaja 0207424011
Ilmanvaihtokone: Huoltohenkilö 0505879654
Käsisammutin: Huoltohenkilö 085208919
Savunpoistolaitteisto: Huoltohenkilö 0505879654

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Vaaratilanteet

Riski, vaara- tai ongelmatilanne: Vaikutus:
1) Tulipalo Merkittävä – erittäin merkittävä.
Toiminta keskeytyy, isommassa tapauksessa pidemmäksikin aikaa.
Tulipalon vahingoittamien tilojen käytöstä poistaminen korjauksen ajaksi
Koulurakennuksessa olevien henkilöiden evakuointi
2) Ulkopuoliset uhkatilanteet
- lähialueella tapahtuva tulipalo
- kaasuonnettomuus
- muut vaaralliset aineet
Vähäinen-merkittävä riippuen tapahtuman etäisyydestä
Viranomaisten ohjeiden noudattaminen
Ilmanvaihdon pysäytys
3) Äkilliset tapaturmat ja sairastumiset Vähäinen - merkittävä, yleensä selvitään lievällä henkilövahingolla
Ensihoito ja ohjaus ammattiapuun
Tilanteen jälkikäsittely tapauskohtaisesti
4) Muut turvallisuutta vaarantavat uhkatilanteet Vähäinen - merkittävä riippuen tilanteesta
Henkilöiden evakuointi
Sisälle suojautuminen
5) Varkaudet, murrot ja ilkivaltaiset uhkaukset Vähäinen - merkittävä
Varkauksissa vähäinen omaisuusvahinko
Esim. pommiuhkauksen sattuessa toiminta keskeytyy
Henkilöturvallisuuden turvaaminen
6) Liikenneonnettomuus Vähäinen– erittäin merkittävä
Henkilövahingoista riippuen voi vaatia mittavaakin jälkipuintia
7) Vesivahinko Vähäinen– merkittävä
Omaisuusvahingot vahinkotilassa
Tarvittaessa vahinkojen torjunta, ja korjaustyöt
Laajan vahingon sattuessa tilojen käytöstä poistaminen korjauksen ajaksi
8) Sähkökatko Vähäinen– merkittävä.
Tilanteen pitkittyessä toiminnan keskeyttäminen
Sähkökatko voi rikkoa laitteita / keskeyttää työskentelyn hetkellisesti

Turvallisuusjärjestelyt

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto
Kaikilla käytävillä ja auloissa, sekä isoissa tiloissa. Katso pohjapiirros Käsisammutin
Alkusammuttimet tulee tarkastaa:
  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)

Turvalaitteet

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto
Savunpoiston laukaisu 2S sisäänkäynnin tuulikaapissa, paloilmoitinkeskuksen näytön vieressä.
Huoltohenkilö ISS Palvelut Oy
puh. 0505879654

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: 1. kerroksessa 2S sisäänkäynnin tuulikaapissa.

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

  • Ensiapukoulutusta on järjestetty.
  • Ambulanssi ohjataan: Erkki Koiso-Kanttilan kadulta suoraan kohteelle..
  • Ensiaputarvikkeista vastaa: Paavo Väinämö puh. 0294484952.

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Sijainti Järjestelmän näyttöpääte 1. kerroksessa 2S sisäänkäynnin tuulikaapissa.
Keskuksen sijainti Sähköpääkeskuksessa
Kattavuus Koko rakennus
Hoitaja puh. 0207424011
Hoitajan varahenkilö ISS Palvelut Oy
puh. 0207424011

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

  • Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
  • Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
  • Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

  • Yhteys hätäkeskukseen
  • Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
  • Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kokoontumispaikka: Pysäköintialue suoraan Erkki Koiso-Kanttilan kadun takana.
Katso Kokoontumispaikat liite.

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Tulityölupia voivat myöntää seuraavat tulitöiden vastuuhenkilöt:

Lari Lampainen
ISS Palvelut
puh. 0400863456
lari.lampainen@iss.fi

Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.

Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.

Tiedottaminen ja perehdyttäminen

Koko henkilöstön perehdyttäminen

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon."

Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.

Perehdytyksen vastuuhenkilö: Esihenkilö

Tiedottaminen Turvallisuusasioista: Suunnitelma käydään läpi henkilökunnan kanssa.

Koulutustilaisuudet: Järjestetään tarvittaessa.

Harjoitukset: Suunnitelman käytännön harjoittelu säännöllisillä poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu henkilökunta ja oppilaat.

Uusien työntekijöiden perehdyttäminen:

Lähin esimies perehdyttää aina uuden työntekijän pelastussuunnitelman keskeisiin seikkoihin ja käy läpi poistumistiet sekä alkusammutuskaluston sijainnit.

Turvallisuuskoulutus

  • Turvallisuuskoulutuksen järjestämisestä vastaa turvallisuudesta vastaava johtaja.
  • Läheltä piti-tapauksista ilmoitetaan ja ne käsitellään työsuojelun toimesta.
  • Turvallisuustietoutta jaetaan perehdytyksissä, koulutuksissa sekä suunnitelmaa lukemalla.

Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit
Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut
Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta
Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan
Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Erkki Koiso-Kanttilan kadulta suoraan kohteelle.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Hätäensiapu

Hätäensiavun tarkoituksen on varmistaa potilaan avoin hengitystie sekä ylläpitää hengitystä ja verenkiertoa.

  1. Arvioi tilanne, varmista oma turvallisuutesi ja soita 112.
  2. Avaa potilaan hengitystiet kohottamalla hänen leukaansa ja kääntämällä otsaa taaksepäin.
  3. Tarkista hengittääkö potilas. Tajuton ja reagoimaton potilas ei hengitä, jos et tunne ilmavirtausta kädelläsi, korvallasi tai poskellasi.
  4. Aloita painanta- ja puhalluselvytys.

Puhalluselvytys-ohjeet:

  • Aloita elvytys
    • 30 painallusta
    • 2 puhallusta

Jos puhallukset eivät saa rintakehää nousemaan, ÄLÄ jatka puhaltamista. Tärkeintä on ylläpitää uhrin verenkiertoa painantaelvytyksellä.

5. Käännä tajuton, itse hengittävä potilas kylkiasentoon. 6. Hoida verenvuoto painamalla vuotokohtaa käsin. 7. Auta selkävamman saanutta potilasta pitämällä hänen päätään paikoillaan.

Toimi näin hätätilanteessa:

  • Pysähdy ja rauhoitu
  • Soita 112
  • Varmista ensin oma turvallisuutesi ja estä lisävahingot
  • Anna hätäensiapua
  • Opasta ammattiauttajat paikalle

Diabeetikon heikotus

Kun diabetesta sairastavan verensokeri laskee liian alas, syntyy diabeettinen sokki, joka voi olla hengenvaarallinen.

Tunnista oireet:

  • Hikoilu, kalpeus, vapina.
  • Ärtymys, levottomuus.
  • Huimaus, sydämen tykytys.
  • Näläntunne.
  • Päänsärky, pahoinvointi.
  • Näön hämärtyminen ja kaksoiskuvat.
  • Poikkeava käytös (esim. levottomuus, äkkipikaisuus).
  • Pahimmassa tapauksessa kouristuksia ja tajuttomuus, jos verensokeri laskee hyvin alhaiseksi.

Diabeettisen sokin ensiapu

  • Anna välittömästi sokeripitoista syötävää tai juotavaa, mikäli autettava on tajuissaan ja pystyy itse syömään tai juomaan. Tajuttomalle henkilölle ei saa antaa mitään suuhun.
  • Mikäli autettava ei toivu 10 minuutissa tai menee tajuttomaksi, soita hätänumeroon 112.
  • Käännä tajuton henkilö kylkiasentoon.

Haavat

Verenvuodon tyrehdyttäminen ja haavan sitominen ovat ensiavun perustaitoja.

  • Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto.
  • Puhdista haavasta lika juoksevan, viileän veden alla.
  • Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä.
  • Peitä haava suojasidoksella.
  • Hakeudu tarvittaessa hoitoon.
  • Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on voimassa.
  • Vuotavat, syvät ja likaiset haavat ja vähänkin suuremmat viiltohaavat kuuluvat aina lääkärin hoitoon. Haavan ulkonäöstä ei aina voi päätellä, onko syvemmälle kudoksiin syntynyt vaurioita.

Verenvuoto

Ulkoisen näkyvän verenvuodon määrää on vaikea mitata ja arvioida luotettavasti. Suuren verenhukan (yli 20 %) seurauksena ihminen menee sokkiin.

Näin tyrehdytät verenvuodon:

  • Tyrehdytä verenvuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaan. Voit myös pyytää loukkaantunutta painamaan itse vuotokohtaa.
  • Auta loukkaantunut tarvittaessa istumaan tai makuulle
  • Sido vuotokohtaan paineside joko käyttäen sidetarvikkeita tai muita saatavilla olevia välineitä, esimerkiksi huivia.
  • Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan.
  • Runsas verenvuoto voi johtaa verenkierron vakavaan häiriötilaan eli sokkiin. Huolehdi loukkaantuneen sokin oireenmukaisesta ensiavusta.

Mikäli haavassa on vierasesine, esim. naula tai puukko, sitä ei poisteta ensiavun yhteydessä. Jos esine vaikeuttaa hengitystä, tulee se välittömästi poistaa.

Sokki

Sokin oireet voivat olla seuraus suurista sisäisistä tai ulkoisista verenvuodoista, vaikeista murtumista, palovammojen tai rajun ripulin aiheuttamasta nestehukasta. Myös sydämen pumppausvoiman pettäminen tai voimakas allerginen reaktio voivat aiheuttaa sokkitilan.

Tunnista sokin oireet:

  • Iho on kalpea ja kylmän hikinen.
  • Henkilö on levoton, myöhemmin sekava.
  • Hengitys on tihentynyt.
  • Suu on kuiva, autettavalla on janontunne.
  • Syke on nopea ja heikosti tunnettavissa.

Sokkipotilaan ensiapu:

  • Aseta autettava lepoon, hänelle hyvään asentoon.
  • Soita hätänumeroon 112.
  • Suojaa kylmältä esimerkiksi huovalla tai takilla ja eristä kylmästä alustasta.
  • Rauhoita.
  • Älä tarjoa syötävää tai juotavaa.
  • Seuraa hengitystä ja verenkiertoa.
  • Anna tarvittaessa muu oireenmukainen ensiapu.

Kouristelu

Aivojen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa tahattomia lihasnykäyksiä ja kouristuksia. Ihminen saattaa kouristella monesta eri syystä. Syinä voivat olla esimerkiksi epilepsia, aivoverenvuoto, korkea kuume tai tapaturma.

Tunnista oireet:

  • Sairastunut menettää tajuntansa, kaatuu ja hänen vartalonsa jäykistyy.
  • Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset. Kouristelu kestää yleensä vain 1-2 minuuttia.

Kouristuskohtauksen ensiapu:

  • Tee hätäilmoitus numeroon 112.
  • Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, että autettava ei kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään.
  • Varmista esteetön hengitys.
  • Käännä autettava kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät.
  • Mikäli tiedät autettavan sairastavan epilepsiaa, tee hätäilmoitus numeroon 112, jos kouristelu pitkittyy tai jos kohtaus uusiutuu.
  • Jos kohtaus menee itsestään ohi, varmista kuitenkin, että autettava on täysin toipunut ennen kuin jätät hänet.
  • Ota yhteys lääkäriin, jos kyseessä on lapsen kuumekouristus.

Myrkytys

Yleisimmät myrkytykset aiheutuvat alkoholista, lääkkeistä, myrkyllisistä kasveista tai sienistä.

Jos et havaitse uhrissa selkeitä myrkytyksen oireita ja kaipaat neuvoja, voit soittaa myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Lääkkeiden yliannostukset

Soita 112 heti, jos epäilet autettavan hengen olevan uhattuna lääkkeiden yliannostuksesta johtuen.

Toimi näin

  • Anna tajuissaan olevalle potilaalle hiilitabletteja, jos niitä on saatavilla.
  • Laita tajuton, normaalisti hengittävä potilas kylkiasentoon.
  • Kerää esiin kaikki löytämäsi lääkkeet ja lääkepurkit ensihoitajia varten.
  • Älä anna potilaan nauttia alkoholia.

Myrkyllisen kasvin tai sienen nieleminen

Yritä saada selville mistä kasvista tai sienestä myrkytys on peräisin.

Toimi näin

  • Tarkista ensin onko uhrilla suussaan kasvia tai sientä.
  • Anna lääkehiiltä pakkauksen ohjeen mukaan.
  • Soita 112 tai myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Palovammat

Palovamma on lämmön tai syövyttävän kemiallisen aineen aiheuttama kudostuho, jossa iho ja mahdollisesti myös sen alaiset kudokset vauroituvat. Jos ihoa ei jäähdytetä, vamma laajenee syvempiin ihokerroksiin ja kipu jatkuu kauemmin.

Pienen palovamman ensiapu:

  • Palovammaa jäähdytetään mahdollisimman pian viileällä vedellä 15–20 minuutin ajan.
  • Rakkuloita ei saa puhkaista.
  • Palovamman voi peittää puhtaalla suojasiteellä tai palovammojen hoitoon tarkoitetulla erikoissiteellä.

Milloin lääkäriin?

Jos palovamma on:

  • tulehtunut
  • kämmentä suurempi 2. asteen palovamma
  • tai 3. asteen palovamma
  • sähköpalovamma
  • kasvojen tai käsien syvä palovamma
  • hengitysteissä
  • lapsella
  • vanhuksella
  • jotakin perussairautta sairastavalla henkilöllä esim. diabeetikon palovammat.

Tulipalo

Pelasta ja varoita
  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
  • Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
Sammuta ja rajoita
  • Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
  • Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
Hälytä
  • Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
  • Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
  • Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
  • Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Opasta
  • Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
  • Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Erkki Koiso-Kanttilan kadulta suoraan kohteelle.

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Pysäköintialue suoraan Erkki Koiso-Kanttilan kadun takana.
Katso Kokoontumispaikat liite.

Varakokoontumispaikka: Pysäköintialue Prosessi- ja ympäristötekniikan rakennuksen kohdalla Erkki Koiso-Kanttilan kadun takana.
Katso Kokoontumispaikat liite

Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt

Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.

Jää palo-osastoon, jossa olet.
  • Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
  • Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.
Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.
Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.

  • Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
  • Sulje ovet ja ikkunat.
  • Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
  • Opasta asiakkaita ja vieraita.
  • Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
  • Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
  • Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.
Kokoontumispaikka: Pysäköintialue suoraan Erkki Koiso-Kanttilan kadun takana.
Katso Kokoontumispaikat liite.

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.

Turvallisuuhenkilöstö ja henkilökunta välittävät tiedon oppilaille.

Henkilökunnan toiminta

  • ohjaa oppilaat ja vieraat ulos lähintä turvallista poistumistietä pitkin kokoontumispaikalle.
  • avustaa tarvittaessa liikuntarajoitteisia henkilöitä poistumaan.

Aluevalvojat

  • tarkastavat oman alueensa tilat ja sulkevat niiden tilojen ovet, jotka on todettu tyhjiksi
  • varmistavat uloskäynnit ja estävät pääsyn hälytyskohteeseen
  • opastavat oppilaita ja vieraita lähimmälle poistumistielle ja kohti kokoontumispaikkaa

Palveluassistentit

  • opastaa oppilaita ja vieraita ulos kokoontumispaikalle
  • avaa mahdollisuuksien mukaan pääovet poistumisen helpottamiseksi

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: Pysäköintialue suoraan Erkki Koiso-Kanttilan kadun takana.
Katso Kokoontumispaikat liite.

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Varakokoontumispaikka: Pysäköintialue Prosessi- ja ympäristötekniikan rakennuksen kohdalla Erkki Koiso-Kanttilan kadun takana.
Katso Kokoontumispaikat liite

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
  • Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
  • Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet
  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
  • Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
  • Ilmoita asiasta välittömästi:
    • huoltomiehelle: ISS Palvelut Oy, puh. 020015500, päivystys 020015500
  • Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
  • Veden pääsulku: 0. kerroksessa lämmönjakohuoneessa, T2 porraskäytävän läheisyydessä.
    Kiinteistönhoitajat sulkevat tarvittaessa. Katkaisusta tiedotettava kiinteistössä toimivia.
  • Lämmönjakohuone: 0. Kerroksessa, T2 porraskäytävän läheisyydessä
  • Sähköpääkeskus:
    1. kerroksessa S1 ja S2 porraskäytävien välissä.
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
  • Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

  • Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
  • Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
  • Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
  • Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

  • Älä tee vastarintaa.
  • Tee vain mitä uhkaaja käskee.
  • Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
  • Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
  • Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Jos vastaanotat pommiuhkaussoiton, ole rauhallinen ja toimi seuraavasti:

Kuuntele tarkasti uhkauksen esittäjän viesti:

  • Mitä
  • Missä
  • Milloin
  • Miten
  • Kuka


  • Tee puhelun aikana tarkkoja muistiinpanoja.
  • Tee puhelusta selkeä ilmoitus hätäkeskukseen 112.
  • Tee puhelusta viipymättä selkeä ilmoitus turvallisuushenkilöstölle, joka arvioi jatkotoimia.
  • Ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin saamiesi ohjeiden mukaisesti.

Vakavasti otettavissa ja kiireellisissä tapauksissa koko rakennus tyhjennetään välittömästi:

  • Siirry ohjeiden mukaisesti kokoontumispaikalle.
  • Ota mukaasi puhelin, avain, reppu ja välttämättömät henkilökohtaiset tavarasi.
  • Toimi kokoontumispaikalla saamiesi ohjeiden mukaisesti.

ÄLÄ KOSKE OUTOIHIN ESINEISIIN JÄTÄ TIEDOTTAMINEN POLIISIN JA JOHDON TEHTÄVÄKSI.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

  • Älä koske esineeseen.
  • Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
  • Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
  • Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
  • Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Toimi seuraavasti
  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
    • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
    • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
    • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
  • Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
  • Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
  • Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Sähkökatkot

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

  • Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
  • Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 020015500).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

  • Käytä taskulamppua
  • Tarvittaessa opasta muita

Sisälle suojautuminen

Sisälle suojautuminen on tarpeen mikäli kiinteistössä tapahtuu vakava väkivallan teko tai ilmenee sellaisen uhka. Suojautuminen tulee aina tehdä tilaan, jonka ovi voidaan lukita ja johon ei näe sisälle. Lasiseinäisissä opiskelu- ja toimistotiloissa ei voida suojautua. Mikäli uhka tulee opiskelun ollessa käynnissä lasiseinäisessä tilassa, ohjataan oppilaat turvallisempaan paikkaan.

Sisälle suojautumisessa on kaksi vaihetta/astetta.

Ensimmäinen vaihe/aste

Ensimmäiseen asteeseen/vaiheeseen siirtyminen tehdään mikäli kiinteistön lähialueella on väkivallan uhka, on tehty uhkaus vakavasta väkivallasta tai väkivallan uhka on kiinteistön sisällä.

Toimet:

  • Ilmoitetaan uhasta yleiseen hätänumeroon 112
  • Käytävillä ja ulkona olevat oppilaat, vieraat ja henkilöt käsketään sisälle.
  • Opetustilojen ovet lukitaan.
  • Henkilökunta lukitsee ulko-ovet.
  • Odotetaan lisätietoja viranomaisilta.

Toinen vaihe/aste

Toiseen asteeseen/vaiheeseen siirrytään, jos uhka on kiinteistön sisällä tai sen lähellä.

Toimet:

  • Lukitaan opetustilan ovet.
  • Sammutetaan tilojen valot ja suljetaan mahdolliset verhot.
  • Matkapuhelimet sammutetaan tai kytketään äänettömälle.
  • Opettajan tai tilan johtajan puhelimen oltava päällä, mutta äänettömänä.
  • Tilan oven eteen kasataan esteitä.
  • Opastetaan tilassa olevia pysymään matalina ja kalusteiden takana.

Ohjeita henkilökunnalle

Seuraavassa asioita, joita tulee ottaa huomioon hätäpoistumisen ja sisälle suojautumisen osalta etukäteen.

Osana jokapäiväistä toimintaa

  • Opettele kulkemaan ja tuntemaan kiinteistön eri poistumisreittejä.
  • Opettele laittamaan luokkatilan ovi takalukkoon.
  • Selvitä kiinteistön kokoontumispaikkojen sijainnit.
  • Ole mukana harjoituksissa ja tutustu aiheeseen liittyvään materiaaliin ja toimintaohjeisiin.
  • Mieti mihin ja miten voisit suojautua tarpeen tullen.

Tilanteen aikana

  • Ota tilanne haltuun - käytä kuuluvaa ääntä.
  • Ohjaa ryhmäsi turvallisinta reittiä suojaisaan kokoontumispaikkaan.
  • Viranomaiset johtavat pelastustoimintaa - sinä vastaat omasta ryhmästäsi.
  • Jos selkeää ohjetta tai käskyä ei tule - suojaudutaanko sisään vai poistutaanko ulos - tee päätös!

Ratkaisuun vaikuttaa tilan sijainti ja sen antama suoja.

  • Umpiseinäisessä, lukittavassa tilassa on turvallista suojautua.
  • Lasiseinäisessä tilassa tai tilassa, jonka ovea ei saa lukittua, on vaikea suojautua.
  • Jos turvallinen poistumisreitti on näkyvillä ja turvallinen, voi ulos kulkemista harkita.
  • Jos poistumisreitti on kaukana eikä näkyvissä, ulos kulkeminen ei ole turvallista.
  • Toimi tilanteen mukaan asteen 1 tai 2 mukaan.
  • Tarvittaessa raportoi saamaasi tietoa viranomaisille.

Tilanteen jälkeen

  • Palataan normaaliin toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
  • Tilanne tulee käsitellä oppilaiden ja henkilökunnan kanssa oppilaitoksen kriisiviestinnän mukaisesti.
  • Älä anna lausuntoja tiedotusvälineille. Viranomaiset jaa etukäteen määritellyt henkilöt vastaavat tiedottamisesta.

Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa:

Sijainti Suojaluokka Pinta-ala Suojapaikkoja Varusteiden sijainti
0. kerros, T2 porraskäytävän läheisyydessä VSS 3 S1 90 m² 120 J-käytävän 0. kerroksen yhteisvarastossa
0. kerros, S2 porraskäytävän läheisyydessä - - J-käytävän 0. kerroksen yhteisvarastossa

Yksi kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit
  • Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
Rakennusten alla tai läheisyydessä
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
Huom!
  • Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Lisäksi verkkopalvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

Alkusammuttimien käyttöohjeet

Sammuttimet

  • Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
  • Vedä varmistinsokka irti.
  • Lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
  • Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
  • Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
  • Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
  • Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
  • Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
  • Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.
Kiitos, että tutustuit dokumenttiin.