1 Pelastussuunnitelman säädöstausta

1.1 Säädöstausta ja suunnitteluvelvoitteen määräytyminen

Pelastussuunnitelman laatimisvelvollisuus perustuu pelastuslain 15 ja 16 §:n sekä pelastusasetuksen 1, 2 ja 3 §:n vaatimuksiin omatoimisesta varautumisesta.

Säädösten tavoitteena on ihmisten oman toiminnan sekä viranomaistoiminnan menetelmin vähentää tulipalojen, tapaturmien ja muiden vaaratilanteiden määrää siten, että väestön terveys, omaisuus, työpaikat, toimeentulo, tuotannon jatkuvuus ja puhdas ympäristö kyetään turvaamaan kaikissa olosuhteissa sekä normaali- että poikkeusoloissa.

Tämä pelastussuunnitelma on suunnitelma ja toimintaohjeet siitä, kuinka kiinteistön yritykset varautuvat toimimaan erilaisissa onnettomuus-, vaara- tai vahinkotilanteissa ja kuinka yritykset organisoivat onnettomuuksia ehkäisevän toiminnan. Suunnitelman lähtökohtana on erilaiset uhkakuvat sekä niistä johdettujen riskien arviointi ja riskien hallinta.

Pelastussuunnitelman ensisijainen tavoite on yrityksen turvallisuutta vaarantavien riskitekijöiden kartoittaminen, henkilöturvallisuuden parantaminen sekä onnettomuus- ja vahinkotilanteiden ennaltaehkäisy.

Tätä kiinteistöä koskeva pelastussuunnitelman laatimisvelvoite on määräytynyt seuraavien tekijöiden perusteella:

• Työntekijöiden tai muiden samanaikaisesti paikalla olevien henkilöiden määrä on yli 50.
• Pelastussuunnitelma on laadittava kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin.

2 Kohteen perustiedot

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) toimii Linnanmaan kampuksella siivissä 5- ja 7. Oamkin laboratoriotiloja löytyy eri puolilta kampusta. Toiminnan pääpain0 on opetuksessa.

2.1 Perustiedot

Kiinteistön nimi	Oamk Linnanmaan kampus
Kiinteistön osoite	Yliopistonkatu 9, 90570 OULU
Rakennusten määrä	2-3
Toimijoiden määrä	3
Kiinteistön omistaja	Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (Syk)

Biologintie 5-7 eli 5-alue

Rakentamisvuosi	1983
Pinta-ala	12 000 m2
Kerrokset	4
Rakennusmateriaali	Betoni
Käyttötarkoitus	Toimisto, Koulutustila

Yliopistokatu 9 eli 7-alue

Rakentamisvuosi	1992
Kerrokset	3
Rakennusmateriaali	Betoni
Käyttötarkoitus	Toimisto, Koulutustila

Perustiedot kiinteistöstä

Kiinteistö sijaitsee Linnanmaalla Pohjantien ja rautatien läheisyydessä (kilometrin sisällä). Muita rakennuksia on tontilla 16 ja rakennusten kerrosala on yhteensä noin 125 000 m2.

Kiinteistön henkilömäärä on noin 4000 päivällä ja 200 illalla.

Kiinteistöjen piirustukset

Kiinteistön pohjapiirustukset ovat liitteenä 5-alue ja 7-alue. Piirustuksissa on esitetty mm:

• Uloskäynnit ja alkusammutuskaluston sijainti.
• Paloilmoitinkeskusten paikat

Muut yritykset ja laitokset kiinteistössä

Oamkin alueella toimii yksi ravintola (Mara).

Palotekniset laitteet

Kiinteistössä on seuraavat palotekniset laitteet:

• Alkusammutuskalusto
• Valaistut poistumisopasteet
• Automaattinen paloilmoitin
• Manuaalinen savunpoisto
• Automaattinen palo-osastointi

Sähkölaitteet

5-alueen 1 krs. toiminnoille on varavoimakone. Kampuksella on varavoimakoneita kriittisten toimintojen ylläpitämiseksi.

Sähköpääkeskuksen paikka ja toimenpiteet sähkönjakelun katkaisemiseksi:

1. kerros A9 sisäänkäynnin vieressä

Ilmastointi

Ilmastoinnin hätäkatkaisijan paikka ja toimenpiteet ilmastoinnin pysäyttämiseksi: Kiinteistöhuollon ja viranomaisen yhteistyönä. Tarkempaa paikkaa ei ilmoiteta.

Talousvesi

Talousveden pääsulkuventtiilin paikka ja toimenpiteet vedenjakelun katkaisemiseksi:

Putkikäytävällä 0. kerroksessa

Lisätietoja

Palotekninen osastointi

Rakennuksessa on toteutettu kerros- ja käyttötapaosastointia. Rakennusten jokainen kerros, kellarikerros, ilmanvaihtokonehuone sekä porrashuoneet toimivat omina palo-osastoina. Osastointi on toteutettu EI 60 - 120 - luokan palamattomin rakentein.

Savunpoisto

Savunpoiston laukaisut on merkitty pohjapiirrokseen. Palokunta toteuttaa savun poiston.

Pelastustiet, palokunnan pääsymahdollisuudet.

Pelastustiet ovat Yliopistonkadun ja Erkki Koiso-Kanttilan kadun kautta, rakennuksen vapaille sivuille.

Vaaralliset aineet

Vaarallisten aineiden luettelot ovat laboratorioissa ja niille tarkoitetuissa varastoissa. Käyttöturvallisuustiedotteet ovat käyttökohteilla.  Kaasupullot on merkitty oviin ja pohjakuviin.

Naapurusto ja häiriötilanteissa tiedotus

Mahdollisen häiriötilanteen sattuessa otetaan yhteyttä Oulun yliopiston turvallisuuspäällikköön sekä Suomen yliopistokiinteistöjen kampusmanageriin. He hoitavat tarvittavan informoinnin  omalle vastuualueellensa kuuluvien tahojen osalta.

3 Riskien kartoittaminen ja hallinta

Tarkoitus

Riskienhallinnan tarkoituksena on estää ja minimoida erilaisista onnettomuus- ja vahinkoriskeistä aiheutuvat menetykset ja turvata siten kiinteistön henkilöstö, asiakkaat ja toiminnan jatkuvuus. Turvallisuussuunnittelun lähtökohtana on uhkakuvat sekä niistä johdettujen riskien arviointi ja riskien hallinta. Turvallisuussuunnitteluun kuuluu mm. onnettomuus- ja vahinkoriskien kartoittaminen, toimenpiteet niiden poistamiseksi tai pienentämiseksi sekä ohjeet toiminnasta, jos jokin riskitekijä toteutuu eli onnettomuus tapahtuu. Oamkissa riskien arvioinnit tehdään Vaarat-kyselyn tulosten perusteella joka 3. vuosi. Toimenpidelomaketta seurataan puolen vuoden välein. Uusin (vuoden 2020 kysely) toimenpidelomake liitteenä ja seuraava toteutetaan vuoden 2023 lopussa.

Turvallisuussuunnittelu ei ole vain toimintaa onnettomuuden tai vahingon tapahduttua vaan se on valmiuden ylläpitämistä mahdollisen onnettomuuden varalta sekä päivittäistä ja jatkuvaa toimintaa onnettomuuksien, vahinkojen ja häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi.

Riskitekijöiden kartoittaminen

Onnettomuus- ja vahinkoriskien kartoittaminen on ryhmätyötä, johon on osallistuttava henkilöitä eri työntekijäportaista sekä työnjohdon ja työnantajan edustajista. Keskeisimpiä aihealueita ovat työturvallisuus, palo- ja henkilöturvallisuus, toimitila- ja tietoturvallisuus sekä ympäristönsuojelu. Riskikartoituksessa on huomioitava omasta toiminnasta aiheutuvien riskitekijöiden lisäksi yrityksen ulkoiset riskitekijät (naapurirakennukset, liikenne ym.). Yrityksen riskikartoitus on päivitettävä vuosittain.Riskitekijöiden suuruutta voidaan mitata esimerkiksi seuraavan taulukon avulla:

Riskin suuruus (R) = Todennäköisyys (T) x Seuraukset (S) → R = T x S

Riskien hallinta

Uusin riskien arviointi löytyy liitteestä: Riskin arviointi 2023-2025

4 Turvallisuusorganisaatio

4.1 Turvallisuusorganisaation toiminta

Kiinteistön tuvallisuusorganisaation ensisijainen tehtävä on huolehtia onnettomuus- ja vahinkotilanteiden ennaltaehkäisystä sekä oman vastuualueen henkilökunnan kouluttamisesta toimimaan todennäköisissä onnettomuustilanteissa. Turvallisuusorganisaatiossa on jokaisella oma tehtävänsä, jonka he hoitavat muun työnsä ohella. Henkilöstön tulee perehtyä huolellisesti pelastussuunnitelmaan, omaan tehtäväkuvaukseen ja annettuihin suojeluohjeisiin ja toimia niiden mukaan sekä normaaliaikana että onnettomuuden sattuessa.

Myös jokaisen muun henkilön tulee toimia annettujen ohjeiden mukaan, ylläpitää ja edistää turvallisuuskulttuurin muodostumista ja tarvittaessa ehkäistä vahingon syntyminen tai rajoittaa vahingon laajuutta. Sekä hotellin että ravintolan johdon tulee omalta osaltaan varmistaa turvallisuusorganisaation toiminta antamalla sen henkilöstölle riittävät toimintavapaudet ja resurssit tehtävien suorittamiseen.

Oamkin turvallisuusorganisaatio

Turvallisuusjohtoryhmä

-Rehtori, toimitusjohtaja

-Vararehtori

-Viestintäjohtaja

-Turvallisuuspäällikkö

Tarvittaessa mm: -ICT-palvelupalvelupäällikkö ja osaamisalajohtaja

Turvallisuustiimi Turvallisuuspäällikkö, kampusten turvallisuusvastaava(t),työsuojelupäällikkö työsuojeluvaltuutettu, viestintäjohtaja, lakimies, yliopiston turvallisuuspäällikkö.

Kampusten kriisiryhmät Turvallisuuspäällikkö, kampuksen turvallisuusvastaava, kampuksen palveluyksiköitä (kv-asiat ja  muut opiskelijapalvelut) edustavat esimiehet, kampusopot opiskelijaterveydenhuollon edustaja,  kirkon edustaja

LIITTEENÄ: Oamkin turvallisuusorganisaatio (PDF)

Lisäksi kampuksella toimii noin 20 suojeluvalvojaa, joiden yhteystiedot ovat kohdassa 5.2.

4.2 Turvallisuushenkilöstön tehtävät

Turvallisuuspäällikkö

Turvallisuuspäällikkö vastaa siitä, että henkilökunta saa asianmukaisen turvallisuuskoulutuksen. Koulutukseen kuuluu uuden työntekijän perehdyttäminen, turvallisuusorganisaation tehtävänmukainen koulutus, henkilökunnan perehdyttäminen turvallisuusasioihin sekä koulutusseuranta. Koulutus järjestetään omatoimisesti tai ulkopuolisen asiantuntijan toimesta.

Suojeluvalvojat

Turvallisuusvalvojien tärkein tehtävä on huolehtia omalla vastuualueella onnettomuuksien ennaltaehkäisystä sekä muun henkilökunnan kouluttamisesta toimimaan onnettomuus- ja vahinkotilanteissa. Toimintaan osallistuu myös turvallisuusvalvojalle nimetyt avustajat.

• Huolehtivat päivittäisen työnsä ohella palo- ja henkilöturvallisuuden sekä muun turvallisuuden ylläpitämisestä omalla vastuualueellaan.
• Ilmoittavat turvallisuuspäällikölle havaitsemistaan tapahtumista, joilla on vaikutusta turvallisuuden ylläpitämiseen.
• Kehittävät ja tekevät esityksiä turvallisuustyön edistämiseksi.
• Huolehtivat työpaikallaan pelastus-, sammutus-, ensiapu- tai muiden toimenpiteiden käynnistämisestä onnettomuus- tai vahinkotilanteissa. Poistuvat itse viimeisenä omalta vastuualueeltaan (jos ovat tapahtuman sattuessa työpaikallaan) → muunkin henkilökunnan on hallittava ensitoimenpiteet onnettomuustilanteissa.

4.3 Turvallisuusorganisaation ja henkilöstön koulutus

Turvallisuuskoulutuksen yleiset periaatteet

Työturvallisuuslainsäädännön mukaan työnantajan on huolehdittava, että jokainen työntekijä saa riittävästi koulutusta turvallisuus- ja terveysasioissa erityisesti omaa toimipistettä koskien. Koulutuksella tarkoitetaan oman työtehtävän turvallisen suorittamisen lisäksi työympäristön riskitekijöihin perustuvaa turvallisuuskoulutusta

Turvallisuusjohdon tulee osallistua palotarkastuksiin sekä työsuojelupiirin ja työterveyshuollon tarkastuksiin. Turvallisuusjohdon on perehdyttävä hyvin pelastussuunnitelmaan, vakuutusyhtiön antamiin suojeluohjeisiin sekä työturvallisuusmääräyksiin. Tärkeä osa turvallisuusjohdon toimenkuvaa on myös johtamisvalmius.

Turvallisuusvalvojien koulutus

Turvallisuusvalvojien tehtäväkuva muodostuu onnettomuuksien ennaltaehkäisystä sekä työpaikan henkilökunnan perehdyttäminen turvallisuusjärjestelyihin ja toimintaan onnettomuus- ja vahinkotilanteissa. Heillä on myös oltava valmiudet sammutus-, pelastus- ja ensiaputoimien käynnistämiseen ja johtamiseen omalla työpaikallaan.

Muun henkilökunnan koulutus

• Alkusammutus ja turvallisuusinfot
• Uuden työntekijän perehdyttämiskoulutus

Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on hallittava perusasiat onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi sekä hätäilmoituksen tekeminen, toiminta tulipalon tai tapaturman sattuessa sekä toiminta kuultaessa yleinen vaaramerkki. Koulutus järjestetään turvallisuusorganisaation toimesta. Koulutuksessa selvitetään, miten turvallisuusorganisaatio toimii erilaisissa onnettomuustilanteissa ja miten muun henkilökunnan halutaan käyttäytyvän. Henkilökunnalle suunnattu erillinen koulutustilaisuus on hyvä liittää jonkin muun, koko henkilökuntaa koskettavan tapahtuman yhteyteen.

5 Organisaatio

Oamk turvallisuuspäällikkö	Antti Hirvonen OAMK puh. 050 3174870 antti.hirvonen@oamk.fi

5.1 Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuusvastaava Linnanmaan kampus OAMK	Janne Jokilehto Oulun yliopisto puh. 050 3567306 janne.jokilehto@oulu.fi
Vartija Linnanmaan kampus	POKO Oy.  Numero 050 5054714 vastaa 24/7
Aulapalvelut Linnanmaan kampus OAMK	Sirpa Heikkinen ja Ismo Vääräniemi aulapalvelut@oulu.fi
Amk:n turvallisuuspäällikkö Linnanmaan kampus OAMK kohteet	Antti Hirvonen OAMK puh. 050 3174870 antti.hirvonen@oamk.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1	Antti Hirvonen/Janne Jokilehto
Väestönsuojan hoitaja VSS2	Antti Hirvonen/Janne Jokilehto
Väestönsuojan hoitaja VSS3, VSS4, VSS5, VSS6	Antti Hirvonen/Janne Jokilehto
Väestönsuojan apulaishoitaja VSS1	ISS kiinteistön hoitajat
Väestönsuojan apulaishoitaja VSS2	ISS kiinteistönhoitajat
Väestönsuojan apulaishoitaja VSS3, VSS4, VSS5, VSS6	ISS kiinteistönhoitaja

5.2 Oamk Linnanmaa suojeluvalvojat

Yritys	Henkilö	Yhteystiedot
Alue 1, 1. kerros 5A,B ja C	Timo Heikkinen Aluevastaava Alue: 1. kerros rakennus 5	OAMK puh. 040 1415088
Alue 1, 1. kerros 5A,B ja C	Janne Kumpuoja Aluevastaava Alue: 1. kerros rakennus 5	OAMK puh. 050 3174653
Alue 2, 2. kerros, 5A,B ja C	Henry Hinkula Aluevastaava Alue: 2. kerros 5A, B ja C	OAMK puh. 050 3795954 henry.hinkula@oamk.fi
Alue 2, 2. kerros, 5A,B ja C	Niina Torniainen Aluevastaava Alue: 2. kerros 5A, B ja C	OAMK puh. 040 6672339 niina.torniainen@oamk.fi
Alue 3, 3. kerros 5A,B jaC	Harri Määttä Aluevastaava Alue: 3. kerros 5A, B ja C	OAMK puh.  050 5996612 harri.maatta@oamk.fi
Alue 3, 3. kerros 5A,B jaC	Kristian Ratia Aluevastaava Alue: 3. kerros 5A, B ja C	OAMK puh. 040 6632049 kristian.ratia@oamk.fi
Alue 3, 3. kerros 5A,B jaC	Mikko Aalto Aluevastaava Alue: 3. kerros rakennus 5A, B ja C	OAMK puh. 050 3314665 mikko.aalto@oamk.fi
Alue 4, 4. kerros, ilmanvaihtokonehuone	Kiinteistönhoitajat Aluevastaava Alue: Ilmanvaihtokonehuone	ISS Palvelut Oy puh. 0200 15500
Alue 5, 1. kerros, 7AB	Ismo Vääräniemi Aluevastaava Alue: 1. kerros AB -käytävä	Oulun yliiopisto puh. 040 7099214 ismo.vaaraniemi@oulu.fi
Alue 5, 1. kerros, 7AB	Kouluttajat Aluevalvoja Alue: Koulutustilat	OAMK
Alue 6, 1. kerros, 7 C,D,E ja F	opettajat Alue: 1. kerros 7CDEF	OAMK
Alue 7, 2. kerros 7A,B,C,D ja F	Matti Toppi Aluevastaava Alue: 2. kerros 7ABCDEF	OAMK puh. 040 6613375
Alue 7, 2. kerros 7A,B,C,D ja F	Juha Pennanen Aluevastaava Alue: 2. kerros 7ABCDEF	OAMK puh. 040 5412303
Alue 7, 2. kerros 7A,B,C,D ja F	Pekka Seppänen Aluevastaava Alue: 2. kerros 7ABCDEF	OAMK puh. 050 5236668
Alue 7, 2. kerros 7A,B,C,D ja F	Matti Rahko Aluevastaava Alue: 2. kerros 7ABCDEF	OAMK puh. 040 6249737
Alue 8, 3. kerros 7ABCDEF	Päivikki Kaakinen Aluevastaava Alue: 3. kerros 7ABCDEF	OAMK puh. 050 4624739
Alue 8, 3. kerros 7ABCDEF	Jouko Isokangas Aluevastaava Alue: 3. kerros 7ABCDEF	OAMK puh. 050 5296384
Alue 8, 3. kerros 7ABCDEF	Jussi Tuohino Aluevastaava Alue: 3. kerros 7ABCDEF	OAMK puh. 040 6453467
Alue 8, 3. kerros 7ABCDEF	Anssi Kirkonpelto Aluevastaava Alue: 3. kerros 7ABCDEF	OAMK puh.  050 3765597
Alue 9, 4. kerros ilmanvaihtokonehuone	Kiinteistönhoitajat Aluevastaava Alue: 4. kerros iv-konehuone	ISS Palvelut Oy puh. 0200 15500

5.3 Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä	Nimi	Puhelinnumero	Päivystysnumero
Huoltoyhtiö	ISS Palvelut Oy	0200 15500	0200 15500
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	POKO Oy - Pohjolan Koiravartiointi	08 3112311	040 0392550

Huolto

Tehtävä	Nimi	Yhteystiedot
Sammutinhuolto		08 5208919

5.4 Muut tärkeät numerot

Toimija	Puhelinnumero	Päivystysajat
Hätänumero	112	24 h
Myrkytystietokeskus	0800 147 111	24 h
Päivystävä palotarkastaja Oulu-Koillismaan pelastuslaitos	08 55841380	8.30-15.30

6 Viestintä

Ulkoinen viestintä

Ulkoisesta viestinnästä vastaavat: Oamkin rehtori apunaan Vimy (viestintä- markkinointi ja yhteiskunta)

Muilta ulkoinen viestiminen on kielletty ellei asiasta ole erikseen sovittu.

Sisäinen viestintä

Turvallisuusjärjestelyissä tapahtuneista muutoksista ja muista suojelutoimintaan liittyvistä asioista tiedotetaan seuraavissa paikoissa:

• Heimo, Oiva, Secapp, infotaulut ja mm. työpaikkakokouksissa

7 Suunnitelman jakelu ja päivittäminen

Suunnitelman jakelu

Tämä suunnitelma on kiinteistössä toimivien käytettävissä. Suunnitelman yhteenveto on toimitettu pelastuslaitokselle.

Suunnitelman päivitys

Suunnitelma on tarkastettava vuosittain sekä toiminnan oleellisesti muuttuessa. Henkilö- ja yhteystietojen päivittämisen on oltava jatkuvaa.

Suunnitelman päivittämisestä vastaa: Oamk turvallisuuspäällikkö

8 Ohje tulitöiden turvallisuusjärjestelyistä

8.1 Velvoittavuus

Tässä turvallisuusohjeessa käsitellään tulitöistä sekä katto- ja vedeneristystöiden tulitöistä annettuja suojeluohjeita, jotka ovat vakuutuksen ottajaa velvoittavia. Esitettyjä turvallisuusohjeita on noudatettava tehtäessä tulitöitä sekä katto- ja vedeneristystöiden tulitöitä koko kiinteistön alueella.

Ohje tulitöiden turvallisuusjärjestelyistä koskee sekä kiinteistön omaa henkilökuntaa että kiinteistön alueella toimivia ulkopuolisia urakoitsijoita. Kun tulityön tekemiseen käytetään ulkopuolista toimittajaa, on tämä valvonta-suunnitelma liitettävä toimitussopimuksen osaksi.

8.2 Määritelmät

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Katto- ja vedeneristystöiden tulitöitä ovat muun muassa eristettävän alustan kuivaaminen liekillä tai kuumalla ilmalla, bitumin kuumentaminen bitumi-padassa sekä kermieristeiden kiinnittäminen kuumentamalla.

8.3 Tulityöpaikat

Vakituinen tulityöpaikka

Vakituinen tulityöpaikka on erityinen tulitöiden tekemiseen varattu alue tai palotekninen osasto. Vakituisen tulityöpaikan rakenteet ovat palamattomia tai ne ovat paloteknisesti suojaverhottuja. Työtilassa ei saa olla työhön kuulumatonta ylimääräistä palokuormaa eikä siellä saa käsitellä tai säilyttää palavia nesteitä. Tila ei saa olla yhteydessä tilaan, jossa on palavia kaasuja.

Työtilassa on oltava riittävästi alkusammutusvälineistöä, kuitenkin vähintään yksi 12 kg:n (43 A 183 B-C) käsisammutin sekä tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä toinen vastaava sammutin tai kaksi 6 kg:n (27 A 144 B-C) käsisammutinta.

Tulityöt on aina, mikäli se on mahdollista, tehtävä vakituisella tulityöpaikalla. Vakituisia tulityöpaikkoja ovat:

• Tietotalon vakituinen tulityöpaikka on 2. vaiheen 1. kerroksen pajatiloissa (yhteiskäyttötila Oamk ja Oulun yliopisto).
• Oamkin auto- ja työkonelaboratorio tilassa 4101
• Oamkin hybridilaboratorio tilassa 5B101a
• Muut tulityöt on aina tehtävä tilapäisistä tulityöpaikoista annetun ohjeistuksen mukaisesti.

Tilapäinen tulityöpaikka

Tilapäisellä tulityöpaikalla tarkoitetaan kaikkia niitä tiloja, jotka eivät täytä vakituisen tulityöpaikan vaatimuksia. Katto- ja vedeneristystöiden tulityöpaikka on aina tilapäinen tulityöpaikka.

Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla

Työtä edeltävät turvatoimet

• Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla edellyttää aina työkohtaisen tulityöluvan.
• Nimettävä työn aikaisesta ja jälkeisestä tulityövartioinnista vastaavat henkilöt.
• Tulityöpaikalla työskentelevien on tiedettävä lähimmän puhelimen sijainti sekä hallittava hätäilmoituksen tekeminen ja alkusammutus.
• Tulityöpaikka ja sen ympäristö on puhdistettava.
• Palavat rakenteet ja materiaalit on poistettava tai suojattava palamattomilla suojapeitteillä sekä tarvittaessa kasteltava vedellä.
• Rakenteissa olevat aukot on suojattava.
• Tulitöissä syntyvän lämmön johtuminen putkia tms. pitkin on estettävä. Ympäröivät tilat on varmistettava siten, ettei niissä pääse syttymään paloa.
• Tulityöpaikalle on varattava riittävästi alkusammutusvälineistöä, kuitenkin vähintään yksi 12 kg:n (43 A 183 B-C) käsisammutin sekä tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä toinen vastaava sammutin tai kaksi 6 kg:n (27 A 144 B-C) käsisammutinta.
• Tulityötä ei saa aloittaa ennen kuin tulityöluvassa edellytetyt turvatoimet on toteutettu.
• Tulityön tekijä on velvollinen huolehtimaan, että hänen käyttämänsä tulityövälineet varusteineen täyttävä niille asetetut vaatimukset.

Tilat on varustettu automaattisella paloilmoitinlaitteistolla, joka voi aiheuttaa hälytyksen tulitöistä muodostuvista savukaasuista. Paloilmoitin-laitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.

Työn aikaiset turvatoimet

• Tulityöluvassa edellytettyä tulityövartiointia on jatkettava koko työn ajan, myös taukojen aikana.

Työn jälkeiset turvatoimet

• Tulityövartiointia on jatkettava vähintään tunnin ajan, ellei tulityöluvassa ole määrätty pitempää aikaa. Vartiointi edellyttää vartijan jatkuvaa läsnäoloa tulityöpaikalla.
• Mahdolliset palovaroitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.

8.4 Tulitöiden vastuuhenkilöt ja tulityölupamenettely

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulitöiden vastuuhenkilön antaman tulityöluvan. Tulityöluvalla varmistetaan eri osa-puolten toiminta turvallisuuteen ja palosuojeluun liittyvissä asioissa.

Laadittavat tulityöluvat laaditaan kolmena kappaleena siten, että luvan antaja, työn tekijä sekä työnaikaisen vartioinnin ja jälkivartioinnin suorittaja saavat luvasta oman kappaleen. Tulityölupia on säilytettävä vähintään yhden kuukauden ajan työn suorittamisen päättymisestä (luvan myöntäjä).

Tulityöluvan myöntäjän on huolehdittava, että luvan myöntämisen yhteydessä tarkistetaan työn tekijän tulityökortti ja tulityövälineet. Samalla määritetään työtä edeltävät, työn aikaiset ja työn jälkeiset turvatoimet.

Tulityölupia voivat myöntää seuraavat tulitöiden vastuuhenkilöt:

• Lari Lampainen, ISS projektipäällikkö

8.5 Tulitöiden vastuuhenkilön koulutus

Tulityölupia myöntävät henkilöt sekä tulitöiden vartiointia suorittavat henkilöt ovat saaneet tulitöihin liittyvän turvallisuuskoulutuksen.

Tulitöiden vastuuhenkilöillä on käytettävissään Tulitöitä sekä Katto- ja vedeneristystöiden tulitöitä koskevat suojeluohjeet sekä tulityölupa-lomakkeita.

8.6 Ulkopuoliset toimittajat

Ulkopuolisen työn/urakoitsijan tilaajan on varmistettava, että työn tekijä on tietoinen kiinteistön voimassa olevasta tulityölupamenettelystä. Ulkopuolisen toimittajan on noudatettava kiinteistön tulityölupamenettelyä. Ulkopuolisen toimittajan suorittamista tulitöistä vastaa kyseessä olevan toimittajan työnjohto. Tulityön tekijältä vaaditaan aina tulityökortti.

Suurista uudisrakennusten asennustyömaista tai laajoista korjaustoimenpiteistä tehdään tarvittaessa erillinen tulityönvalvontasuunnitelma (urakoitsija/suojelun johto).

9 Toimintaohjeita

Seuraavassa on toimintaohjeita onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimintaohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Huom! Käsipuhelin toimii hätänumeroon soitettaessa ilman pin-koodia sekä näppäimet lukittuna.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista

• Mitä on tapahtunut?
• Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).

Anna tarvittaessa ensiapua

• Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
• Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.

Tee hätäilmoitus

• Soita numeroon 112.
• Kerro, mistä soitat. Linnanmaa, OULU
• Kerro, mitä on tapahtunut.
• Toimi ohjeiden mukaisesti.
• Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Tulipalo

Pelasta ja varoita

• Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
• Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

• Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
• Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä

• Hälytä palokunta paikalle soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112.
• Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
• Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

• Opasta pelastushenkilöstö paikalle.

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on:

RAKENNUS 5 Biologintien pohjoisen puoleinen P-paikka (alue P8)

RAKENNUS 7 Kaitoväylän puoleinen P-paikka (alue P6-7)

Varakokoontumispaikka:

RAKENNUS 5 Biologintien etelän puoleinen P-paikka (alue P9)

RAKENNUS 7 Yliopistokadun puoleinen P-paikka (alue P4)

Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt

Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.

Jää palo-osastoon, jossa olet.

• Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
• Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.

Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.

Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka:

RAKENNUS 5 Biologintien pohjoisen puoleinen P-paikka (alue P8)
RAKENNUS 7 Kaitoväylän puoleinen P-paikka (alue P6-7)

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa esimerkiksi turvallisuusvastaava. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

• mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
• liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
• ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

RAKENNUS 5 Biologintien etelän puoleinen P-paikka (alue P9)
RAKENNUS 7 Yliopistokadun puoleinen P-paikka (alue P4)

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa

• Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.

• Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet

• Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
• Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
• Ilmoita asiasta välittömästi:
• Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
• Veden pääsulku: Putkikäytävällä 0. kerroksessa
• Lämmönjakohuone: Putkikäytävällä 0. kerros
• Sähköpääkeskus: 1. kerros A9 sisäänkäynnin vieressä

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

• Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

• Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
• Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
• Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
• Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

• Älä tee vastarintaa.
• Tee vain mitä uhkaaja käskee.
• Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
• Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
• Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Toiminta ampuma-asetilanteessa

• Poistu vaara-alueelta, jos se on turvallisesti mahdollista.

Jos poistuminen ei ole turvallista:

• Mene luokkaan tai vastaavaan
• Lukitse ovi tai laita kalusteita oven/ ovien eteen siten, että oven painiketta ei voi käyttää
• Kasaa oven eteen kalusteita
• Sammuta valot
• Käy makaamaan oviseinän viereen, jos seinämateriaali on esim. tiiltä tai betonia tai etsi muuten turvallinen paikka
• Ota yhteys hätäkeskukseen 112 ja kerro tilanteesta. Ilmoita kerros, huoneen/ luokan numero
• Vältä muuten puhelimen käyttöä
• Jos käytävillä on savua, älä mene savuisiin käytäviin, pysy luokassa ja yritä tukkia mahdollisia aukkoja märillä vaatteilla tms.
• Odota poliisin/ pelastusviranomaisten/ koulun henkilökunnan lisäohjeita
• Toimi lisäohjeiden mukaisesti

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Kun uhkaus tulee puhelimitse

• Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
• Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
• Kysele kysymyksiä.
  • Missä pommi on?
  • Miltä pommi näyttää?
  • Milloin pommi räjähtää?
  • Miksi?
• Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
• Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
  • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
  • Onko hän kiihtynyt?
  • Lukeeko hän viestin paperilta?
• Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
• Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
• Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

• Älä koske esineeseen.
• Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
• Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
• Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
• Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

• Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
• Avaa radio ja odota ohjeita
• Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
• Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki

Toimi seuraavasti

• Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
  • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
  • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi

• Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
  • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
  • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle

Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi

• Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
• Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
• Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
• Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
• Pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
• Älä mene kellariin.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

• Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
• Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet

Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Sähkökatkot

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

• Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
• Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 0200 15500).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

• Käytä taskulamppua
• Tarvittaessa opasta muita

Paikallisesta (rakennuksen tai sen osien) sähkökatkoksesta ilmoitetaan kiinteistövalvomoon.

Turvalaitteilla ja tietokoneilla on ups-laitteet hallitun alasajon ja lyhyiden katkosten suojaamiseksi.

Tyäpaikoilla olisi hyvä olla ladattavilla akuilla varustettuja taskulamppuja.

Jälkivahinkojen torjunta

Jälkivahinkojen torjunnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään tulipalosta ym. onnettomuudesta aiheutuvien lisävahinkojen syntyminen sekä käynnistämään vahinkojen saneeraus. Toimenpiteet suoritetaan oman henkilökunnan sekä jälkivahinkojen torjuntaa/saneerausta harjoittavien ammattiliikkeiden toimesta. Jälkivahinkojen torjunta aloitetaan heti, kun onnettomuus- tai vahinkotilanne sen sallii. Palaneeseen rakennukseen ei kuitenkaan saa mennä ilman pelastustoiminnan johtajan lupaa. Jälkivahinkojen torjuntaa johtaa turvallisuuspäällikkö.

Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat:

• Yhteys kiinteistöhuoltoon välittömien toimenpiteiden aloittamiseksi.
• Vakavassa tulipalotilanteessa on hyvä ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön, jonka asiantuntijoilta saa ohjeita jälkivahinkojen torjunnan järjestämisessä.
• Vakavassa onnettomuustilanteessa on huolehdittava myös henkilökunnan henkisestä hyvinvoinnista (psykososiaalinen apu).

Varkaus, ryöstö ja väkivaltatilanteet

Erilaisia omaisuusrikoksia voidaan kohdata työpaikalle tultaessa tai joskus myös työpäivän aikana. Ryöstö- tai murtotilanteisiin ei ole olemassa selkeää toimintaohjetta, koska tilanne sanelee usein ehdot, joiden mukaisesti on toimittava. Joitain periaatteita voidaan kuitenkin noudattaa.

• Havaittaessa murron, tietomurron, ilkivallan tai muun ”sabotaasin” merkkejä, ilmoitetaan tilanteesta välittömästi työpaikan johdolle, työvuoron esimiehille tms. sekä turvallisuuspäällikölle ja edelleen poliisille.
• Tapahtuman jälkiä ei saa siivota ennen kuin tapahtumapaikka on perusteellisesti tutkittu. Tapahtuman jäljet on kirjattava ja valokuvattava.
• Lisävahinkojen syntyminen on estettävä (rikotut ikkunat, lukitukset, vesiputket tms.). Kaikki tehdyt toimet on kirjattava ylös ja tarvittaessa valokuvattava.

Ryöstö- tai uhkatilanteessa on toimittava rauhallisesti ja harkiten. Tilanteessa ei kannata leikkiä sankaria, koska useimmiten ryöstäjä on valmistautunut tilanteeseen paremmin kuin sinä. Heti tapahtuman jälkeen on täytettävä pelastussuunnitelman liitteenä oleva kaavake. Tällä helpotetaan henkilön myöhempää tunnistamista.

ALKOHOLI JA HUUMAUSAINEET

-Huumeasia kuuluu aina poliisille!

10 Omatoimisen varautumisen liittyminen pelastuspalveluun ja väestönsuojeluun

Keskeisen viranomaisavun toimintavalmisajat:

Palolaitos: n. 10 minuuttia;Sairaankuljetus: n. 6 minuuttia;Poliisi: n. 10 minuuttia

Mitä pidempi toimintavalmiusaika on, sitä tärkeämpää on omatoiminen onnettomuuksien ennalta ehkäisy ja välitön toiminta onnettomuuden tai vahingon seurausten rajoittamiseksi.

Väestönsuojelu poikkeusoloissa

Yritysten, laitosten ja asuinyhteisöjen turvallisuusorganisaatiot ovat osa omatoimista varautumista, joka on suunniteltu ja toiminnallisesti perustettu jo normaaliaikana. Omatoimisen varautumisen suunnittelua valvovat ja ohjaavat pelastusviranomaiset. Poikkeusoloissa, joissa väestön suojaamistoimenpiteitä on tehostettava, voidaan viranomaisten avuksi voidaan perustaa yleiseen väestönsuojeluun liittyviä organisaatioita ja muodostelmia, kuten suojelupiirejä, -lohkoja ja -yksiköitä ja niiden johtopaikkoja. Näiden johtopaikkojen tarkoituksena on valvoa ja opastaa omatoimisen varautumisen ”yksiköitä (suunnitteluvelvolliset)” toimimaan oikein vallitsevassa tilanteessa. Alla olevassa taulukossa on esitetty se väestönsuojeluorganisaation osa, jonka piiriin kohde kuuluu.

Kiinteistö sijoittuu yleisessä väestönsuojelussa seuraavasti:

Organisaation osa	Nro	Osoite	Yhteystieto
Kunnan johtokeskus		Oulu-Koillismaan pelastuslaitos, Pikkukankaantie 2	Tied. erikseen
Suojelupiiri	P2	Pöllönkankaan koulu, Kuovitie 3	Tied. erikseen
Suojelulohko	II	Kaijonharjun monitoimitalo, Kalevalantie 5	Tied. erikseen
Suojeluyksikkö			Tied. erikseen

• Lähin ensiapupaikka poikkeusoloissa: Oulun normaalikoulu, Kaitoväylä 7
• Kokoontumiskeskus: Tiedotetaan tarvittaessa
• Järjestelykeskus: Tiedotetaan tarvittaessa

Toiminnan jatkaminen poikkeusoloissa

Poikkeusoloja ovat lyhyesti sota, sodan uhka tai sen jälkitila, muiden valtioiden välinen sota tai sodan uhka, taloudellinen kriisi sekä suuronnettomuus. Yleisesti poikkeusolot voidaan määritellä tilanteeksi, jossa tapahtumia ei kyetä hallitsemaan normaaliajan lainsäädännöllä. Viranomaisten toimintavaltuuksia tehostetaan ottamalla käyttöön mm. valmiuslain, puolustustilalain sekä pelastustoimilain poikkeusoloja koskevia säädöksiä. Poikkeusoloista huolimatta lähtökohtana on, että yhteiskunnan toimintoja pyritään jatkamaan kuten normaalioloissa.

Kiinteistössä toimivien yritysten toiminta on Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan tärkeysluokittelema.

Poikkeusoloissa toimintaa pyritään jatkamaan tilanteen sallimissa rajoissa yliopiston johdon päätösten mukaisesti.

11 Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 5 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on 6 väestönsuojaa:

Sijainti	Suojaluokka	Pinta-ala	Suojapaikkoja	Varusteiden sijainti
Suoja 14, Biologintie 5B, 1. kerros	S1	72,5 m2	96	J-käytävän 0. kerroksen yhteisvarastossa
Suoja 18, 7C, 1. kerros	S1	70 m2	93	J-käytävän 0. kerroksen yhteisvarastossa
Suoja 19, 7C, 1. kerros	S1	68,4 m2	91	J-käytävän 0. kerroksen yhteisvarastossa
Suoja 20, 7E, 1. kerros	S1	70 m2	93	J-käytävän 0. kerroksen yhteisvarastossa
Suoja 21, 7E, 1. kerros	S1	68,4 m2	91	J-käytävän 0. kerroksen yhteisvarastossa

Kaikki kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.