Valikko

Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.

Kohteen perustiedot

Kuusikerroksinen rakennus koostuu pääasiassa laboratorio- ja toimistotiloista.

Rakennuksen käyttötarkoitus korkeakoulurakennus, joka sisältää opetus-, toimisto- ja kemian laboratoriotiloja.

Rakennuksen tilat kerroksittain:
KELLARI Tekniset aputilat, väestönsuojat (4kpl) kuntosali sekä B- ja C-luokan radionuklidilaboratorion tilat
1. kerros: Opetus- ravintola- ja laboratoriotilat
2.-5. kerros: Toimisto-, opetus- ja laboratoriotilat
6. kerros: Toimisto- ja laboratoriotilat

Rakennuksen pääkäyttäjät ovat Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta sekä Turun yliopiston kemian laitos. Muita käyttäjiä ovat muun muassa Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö ja kirjasto. Rakennuksessa on opetus-, tutkimus- ja yritystilojen lisäksi myös kuntosali ja ravintola.

Rakennuksen katolla on aurinkopaneelit ja lämmityksessä hyödynnetään maalämpöä. Parkkipaikalla on sähköautojen latauspisteet.

Perustiedot

Kiinteistön nimi Aurum
Kiinteistön osoite Henrikinkatu 2 / Henriksgatan 2
20500 TURKU
Rakennusten määrä 1
Toimijoiden määrä 3
Rakentamisvuosi 2021
Pinta-ala 24 630 m²
Kerrokset 6
Paloluokka P1

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Varsinais-Suomi. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 6 minuuttia.

Paloilmoittimen keskuksen sijainti Kellarikerroksen viranomaishuone
Kokoontumispaikka Signumin piha-alue ja Koskenniemenaukio
Putkilukko Kellariin johtavan portaikon ovella
Varakokoontumispaikka Määritetään tarvittaessa
Väestönsuojien määrä 4
Väestönsuojan sijainti VSS1 Kellarikerros, tila A003 (vapaakappalevarasto)
Väestönsuojan sijainti VSS2 Kellarikerros, tila A005 (vapaakappalevarasto)
Väestönsuojan sijainti VSS3 Kellarikerros, tila A007 (sosiaalitilat)
Väestönsuojan sijainti VSS4 Kellarikerros, tila D004-D008 (sosiaalitilat, siivousvarasto)
Lämmitysmuoto Kaukolämpö, maalämpö
Veden pääsulku B-portaan kellarissa lämmönjakohuoneessa (tila B006)
Lämmönjakohuone B-portaan kellarissa (tila B006)
Sähköpääkeskus B-portaan kellarissa (tila B008)
Muuntamon sijainti B-portaan kellarissa (tila B008a)
Ilmanvaihtokone B-osan 6. kerros
Ilmanvaihdon hätä-seis

Kellarikerroksen viranomaishuone

Varavoimajärjestely Varavoimakone B-portaan kellarissa

Kiinteistön tilat

Toimijat
Sijainti Nimi
1., 2. ja 5. kerros Turun yliopisto
1.- 4. kerros Åbo Akademi
Toimisto SYK

Henkilömäärät

Yhteensä
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 700–1 300 300–500 0
Henkilökunta 550 hlö, opiskelijat 750 hlö, kuntosalikäyttäjät 70 hlö. Keskimääräinen käyttäjämäärä 720 henkilöä
Viikonloppuisin 0 0 0

Organisaatio

Kampusmanageri Esa Kunnas
SYK Oy
puh. 050 3502307
esa.kunnas@syok.fi

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuusvalvoja Tor Lauren
Åbo Akademi
puh. 040 5133692
tor.lauren@abo.fi
Turvallisuusvalvoja Kenneth Stenlund
Åbo Akademi
puh. 050 4096408
kenneth.stenlund@abo.fi
Turvallisuusvalvoja Kari Eränen
Åbo Akademi
puh. 040 0848334
kari.eranen@abo.fi
Turvallisuusvalvoja Rosiina Tiusanen
Åbo Akademi
puh. 050 4113738
rosiina.tiusanen@abo.fi
Turvallisuusvalvoja Teija Tirri
Åbo Akademi
puh. 046 9219637
teija.tirri@abo.fi
Turvallisuusvalvoja
2krs.
Heidi Korhonen
Turun yliopisto
puh. 046 9205524
hejoli@utu.fi
Turvallisuusvalvoja
5krs.
Mikko Ora
Turun yliopisto
puh. 050 3285911
mikora@utu.fi
Turvallisuusvalvoja
5krs.
Mikko Salomäki
Turun yliopisto
puh. 050 4639633
mikko.salomaki@utu.fi
Turvallisuusvalvoja
5krs.
Anssi Peuronen
Turun yliopisto
anssi.peuronen@utu.fi
Turvallisuusvalvoja
5krs.
Maarit Karonen
Turun yliopisto
puh. 050 5765007
maarit.karonen@utu.fi
Turvallisuusvalvoja
1krs.
Mauri Nauma
Turun yliopisto
puh. 050 3286504
nauma@utu.fi
Turvallisuusvalvoja
Aerobiologia 6krs.
Satu Saaranen
Turun yliopisto
sasaara@utu.fi
Turvallisuusvalvoja
Aerobiologia 6krs.
Sirkku Häkkilä
Turun yliopisto
puh. 050 4721959
sirhak@utu.fi
Turvallisuusvalvoja
CCMA 1krs.
Alex Dickens
Turun yliopisto
puh. 046 9233395
alex.dickens@utu.fi
Turvallisuusvalvoja
Radiokemia
Risto Savela
rmisav@utu.fi
Turvallisuusvalvoja
UTU teaching lab space 2krs.
Tiina Buss
Turun yliopisto
puh. 050 3284658
tiipal@utu.fi

Toimijoiden turvallisuushenkilöt

Yritys Henkilö Yhteystiedot
Åbo Akademi Rikard Andersson
Turvallisuuspäällikkö
puh. 040 0407043
SYK Esa Kunnas
Yhteyshenkilö
SYK Oy
puh. 050 3502307

Turun yliopisto Kimmo Levander
Turvallisuuspäällikkö
Turun Yliopisto
puh. 029 4504970

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Vaaratilanteet

Tilojen käyttäjät ovat laatineet tilakohtaiset riskienarvioinnit, jotka löytyvät suunnitelman liitteistä. Alla on listattuna yleistasoisesti kohteen vaaratilanteita.

Riski, vaara- tai ongelmatilanne: Vaikutus:
1) Tulipalo Merkittävä – erittäin merkittävä.
Toiminta keskeytyy, isommassa tapauksessa pidemmäksikin aikaa.
Tulipalon vahingoittamien tilojen käytöstä poistaminen korjauksen ajaksi
Rakennuksessa olevien henkilöiden evakuointi
2) Ulkopuoliset uhkatilanteet
- lähialueella tapahtuva tulipalo
- kaasuonnettomuus
- muut vaaralliset aineet
Vähäinen-merkittävä riippuen tapahtuman etäisyydestä
Viranomaisten ohjeiden noudattaminen
Ilmanvaihdon pysäytys
3) Äkilliset tapaturmat ja sairastumiset Vähäinen - merkittävä, yleensä selvitään lievällä henkilövahingolla
Ensihoito ja ohjaus ammattiapuun
Tilanteen jälkikäsittely tapauskohtaisesti
4) Muut turvallisuutta vaarantavat uhkatilanteet Vähäinen - merkittävä riippuen tilanteesta
Henkilöiden evakuointi
Sisälle suojautuminen
5) Varkaudet, murrot ja ilkivaltaiset uhkaukset Vähäinen - merkittävä
Varkauksissa vähäinen omaisuusvahinko
Esim. pommiuhkauksen sattuessa toiminta keskeytyy
Henkilöturvallisuuden turvaaminen
6) Liikenneonnettomuus Vähäinen– erittäin merkittävä
Henkilövahingoista riippuen voi vaatia mittavaakin jälkipuintia
7) Vesivahinko Vähäinen– merkittävä
Omaisuusvahingot vahinkotilassa
Tarvittaessa vahinkojen torjunta, ja korjaustyöt
Laajan vahingon sattuessa tilojen käytöstä poistaminen korjauksen ajaksi
8) Sähkökatko Vähäinen– merkittävä.
Tilanteen pitkittyessä toiminnan keskeyttäminen
Sähkökatko voi rikkoa laitteita / keskeyttää työskentelyn hetkellisesti
9) Vaaralliset aineet Vähäinen– merkittävä.
Henkilövahingot, tilojen tyhjentäminen
10) Laboratoriotilat Vähäinen– merkittävä.
Laboratorioissa tapahtuvat vakavat työtapaturmat ovat harvinaisia. Vakavia työtapaturmia ovat palo-, räjähdys-, sähkö- ja säteilyonnettomuudet sekä myrkytykset. Melko yleisiä vakavia työtapaturmia ovat erilaiset silmävammat. Useimmin tapahtuvia, noin 80 % Suomessa ilmoitetuista laboratorioissa tapahtuvista työtapaturmista, ovat erilaiset pienet vammat, kuten esimerkiksi lasin aiheuttamat haavat, ihon vahingoittuminen erilaisista kemikaaleista johtuen, koneiden ym aiheuttamat haavat sekä putoamiset ja kaatumiset.

Turvallisuusjärjestelyt

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto Kuvaus
Keittiö- ja sähkötilat Käsisammutin CO2-sammuttimet
Toimitiloissa kerroksittain Käsisammutin 6l käsisammuttimet
Toimitiloissa kerroksittain Pikapaloposti 30m kela
Keittiötilat Sammutuspeite

Alkusammuttimet tulee tarkastaa:

  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)

Pikapalopostit tulee tarkastaa:

  • Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

Suojelumallit

Aurum
Tyyppi Kerrokset Toteutuksen kuvaus
Yhteissuojelumalli Kaikki Rakennuksen käyttäjistä on koottu monikäyttäjäkiinteistön turvaryhmä, jonka sisällä käsitellään kiinteistön turvallisuutta koskevat asiat.

Turvaryhmässä on edustus Turun Yliopistosta, Åbo Akademista ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä.

Turvalaitteet

Sprinklerilaitteisto

Sprinklerijärjestelmä on automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka aloittaa palon sammutuksen ruiskuttamalla vettä palokohteeseen ja välittää samalla palohälytyksen hätäkeskukseen. Laitteiston toiminta perustuu siihen, että lämpötilan ylitettyä tietyn arvon, sprinklerin kapseli rikkoutuu ja vesi pääsee virtaamaan sprinklerin läpi.

Sprinklerilaitteiston ylläpito toteutetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Laitteiston ylläpitoon liittyen tehdään kuukausittain koestukset ja kahden vuoden välein määräaikaistarkastukset.

Sprinklerijärjestelmä
Kuvaus Automaattinen sammutusjärjestelmä.
Valoaulan puuritiläseinien sprinklaus min. joka toisen kerroksen välein, suuttimien etäisyys min. 3 m.
Laboratorion palo-osaston ja valokatteisen aulan rajalla olevat EI30-ikkunat on varustettu vesivalelusprinklauksella.
Keskuksen sijainti B-portaan kellarikerroksessa (tila B003)
Kattavuus Koko rakennus lukuunottamatta palo-osastoituja porrashuoneita ja pystykuiluja sekä laboratorioiden palo-osastoa

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto
Kuvaus Savunpoisto pääsääntöisesti koneellisena savunpoistona
- toimistoista osin painovoimaisena, osin koneellisena savunpoistona
- yhdyskäytävistä painovoimaisena.

Kerroksissa 2-6 on aulan toisessa päädyssä savusulut.
Keskuksen sijainti Kellarikerroksen viranomaishuone

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus
Kuvaus Akkuvarmenteiset poistumisopasteet
Kattavuus Rakennuksen poistumisreitit ja uloskäynnit

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Kellarikerroksen viranomaishuone

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

  • Ambulanssi ohjataan: Sisäänkäynnille. Henkilökunta järjestää opastajan ulos auttajia vastaan.
Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:
Tarvike Sijainti
Hätäsuihku Laboratoriotiloissa

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Kuvaus Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Keskuksen sijainti Kellarikerroksen viranomaishuone
Kattavuus Koko rakennus

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

  • Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
  • Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
  • Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

  • Yhteys hätäkeskukseen
  • Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
  • Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:
Rakennus Tyyppi Kuvaus
Aurum Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi Rakennuksen paloluokka on P1. Osastoivat rakenteet tilasta riippuen EI90-EI120.

Palokuorma, yleiset tilat sekä opetus-, toimisto ja laboratoriotilat: < 600 MJ/m2, EI60. Palokuorma, kaasu- ja polttoainevarastot, jätehuone sekä varavoimakone: 600-1200MJ/m2, EI90.

Rakennus varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla, lukuunottamatta palo-osastoituja porrashuoneita ja pystykuiluja sekä laboratorioiden palo-osastoa, jossa EI60 -osastointi vesivalelusprinklauksella.

Laboratoriotilat on osastoitu erilleen muusta rakennuksesta, myös kerrososastointi.
Kemikaalivarastot osastoitu.
Kellari (0. kerros) osastuitu erilleen muusta rakennuksesta.
Kellarin sähkötilat osastoitu omaksi palo-osastoksi (lämmönjakohuone, talojakamo, sähköpääkeskus, UPS, turvalaitetila).

Toimistotilat ovat yhtä palo-osastoa ja kuuluvat kaikki 1. kerroksen aulasta alkavaan palo-osastoon. Palo-osaston pinta-ala on noin 7720 m2.

ATEX-tilat

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä ATEX-tiloja:

ATEX-tila 1
Tila Liuotinvarastot (2kpl)
Sijainti Aurum - 1. kerros, tilat D121 ja D121a
ATEX-tila 2
Tila Puun käsittely
Sijainti Aurum - 1. kerros, B-osa
ATEX-tila 3
Tila Kaasuvarasto
Sijainti Aurum - 1. kerros, lastauslaiturin yhteydessä
ATEX-tila 4
Tila Ongelmajätevarasto
Sijainti Aurum - 1. kerros, B-osa

Vaaralliset aineet

Kiinteistössä säilytetään seuraavan tyyppisiä vaarallisia aineita:

Tila Laitekeskus, harjoitustilat
Sijainti Aurum - Turun yliopiston tilat 1, 2 ja 5. kerros
Varastoitavat aineet 1. kerros: Nestetyppi (-196°C), Nestehelium (-269°C)
2. kerros: Kaasukromatografin kaasupullot (H2 ja N2), Haitallisia ja vaarallisia kemikaaleja
5. kerros: Haihtuvia ja syttyviä liuottimia, Haitallisia ja vaarallisia kemikaaleja, Myrkyllisiä, mutageenisia ja karsinogeenisia kemikaaleja
Tila Laboratorio-, työ- ja laitetilat
Sijainti Aurum - 1., 2., 3., 4. kerros
Varastoitavat aineet 1. kerros: Rikkihappo, Hitsaus ja hiomakaasuja
2. kerros: korkeapainereaktorin kaasupullot, ilman kanssa agressiivisesti reagoivat yhdisteet
3. kerros: Hapot ja liuotinaineet, kaasut mm. NH3, N2O, Nestemäistä typpeä ja heliumia
4. kerros: Vaaralliset aineet/liuottimet, jätekemikaalit, kaasupullot, helposti palavat liouttimet ja reagenssit. Kaikissa laboratorioissa erilaisia kaasuja käytössä, esim. NH3, HCl, CO, H2, O2, + muita palavia kaasuja esim. C3H6, C3H8, C4H10 sekä kaasuseoksia. Suuri määrä kaasupulloja, tällä hetkellä n. 60 kpl laboratoriotiloissa
Tila Varavoimakone
Sijainti Aurum - B-portaan kellarikerros
Varastoitavat aineet 1500 litraa polttoainetta

Laboratioriotilojen turvallisuusjärjestelyt

NMR-huone

  • Raskaat ferromagneettiset esineet täytyy pitää kiinnitettynä (esim. kaasupullo) ja poissa huoneesta.
  • Herkkiä sähkölaitteita tai magneettisia muisteja sisältäviä esineitä (esim. muistitikku, puhelin, pankkikortti ja sähköavain) ei pidä tuoda ulkokehän sisäpuolelle.

Laboratoriotilat

  • Vetokaappien säännöllinen tarkastus ja huolto
  • Paloturvakaapit sijoitettu oikein, eivät ole lukkojen takana
  • Liuotinmäärän rajaaminen ja ohjeistus. Säilytys liuotin/paloturvakaapeissa.
  • Paineventtiileissä paineenrajoitin, paineventtiilien asianmukainen käyttö, ohjeistus ja venttiileiden säännönmukainen tarkistus.
  • Huolellinen työskentely, asianmukaiset merkinnät ja riittävä opastus. Riittävästi hätäsuihkuja, saatavilla myös lämmin vesi, suihkujen alla lattiakaivot.
  • Isossa laboratoriossa hälytysjärjestelmä, jonka saa useasta paikasta laukaistua, jotta laboratorio voidaan evakuoida nopeasti. Hälytyksen tulisi kulkeutua myös toimistosiipeen. Asianmukainen käsittely, hyvät kuljetusturva-astiat helposti saatavilla, selkeästi merkityt astiat. Asianmukaiset suojavarusteet ja adsorbenttia saatavilla laboratoriossa.
  • Hälytysvalo laboratorion ulko- ja sisäpuolella, joka ilmoittaa että ilmanvaihto ei toimi. Ilmastoinnin pettäessä laboratorioon ei saa mennä ilman hengitysuojainta/kaasunaamaria. Kaikki työt on keskeytettävä kunnes ilmastointi toimii jälleen. Jos kyseessä on vain yksittäinen vetokaappi, kyseinen kaappi tyhjennetään ja poistetaan käytöstä kunnes ongelma on korjattu.
  • Korkeapainereaktori on suojattu turvapleksillä. Reaktorin yllä kohdepoisto. Huoneen ovi ilmatiivis. Hätäseis (joka katkaisee sähköt) oven vieressä huoneen ulkopuolella.
  • Suojaverho laseripöydän ympäri, varoituslamppu, joka on kytketty lasereihin huoneen ulkopuolella

Pelastustie

Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.

  • Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
  • Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
  • Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
  • Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.
Pelastustie
Sijainti Henrikinkadulta rakennuksen viereen
Pelastustie
Pelastustie

Kuivanousut

Kuivanousu on rakennukseen kiinteästi asennettu tyhjä putkilinja, jota pelastuslaitos käyttää sammutusveden siirtämiseen esimerkiksi katutasolta rakennuksen katolle.

Kuivanousu
Sijainti B-porrashuone
Kuvaus Kuivanousu katolle.
Alapäässä on 3” liitin palokunnan pumppukalustoa varten ja yläpäässä käyttöventtiili ja liitin paloletkun liittämistä ja käyttämistä varten.

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus Poistumisjärjestelyt
Aurum Rakennuksen poistumisreitit ja uloskäynnit on opastettu akkuvarmenteisilla poistumisopasteilla, jotka toimivat myös sähkökatkon sattuessa.

Henkilökunta opastaa ja ohjaa tiloissa olevia opiskelijoita, asiakkaita ja vieraita poistumaan / toimimaan hätätilanteessa.
Kokoontumispaikka: Signumin piha-alue ja Koskenniemenaukio

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Vakituisen tulityöpaikan sijainti: 1. kerros (1.KON.syk.02 Hitsaushuone)

Hitsaushuoneessa on katossa tulenkestävä verho hitsauskipinöiden leviämisen estämiseksi.
Hitsaushuoneessa on kaasupulloja.

Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.

Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.

Tiedottaminen ja perehdyttäminen

Koko henkilöstön perehdyttäminen

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon."

Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.

Perehdytyksen vastuuhenkilö: Rehtori

Tiedottaminen Turvallisuusasioista: Suunnitelma käydään läpi henkilökunnan kanssa.

Koulutustilaisuudet: Järjestetään tarvittaessa.

Harjoitukset: Suunnitelman käytännön harjoittelu vuosittaisilla poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu henkilökunta ja oppilaat.

Uusien työntekijöiden perehdyttäminen:

Lähin esimies perehdyttää aina uuden työntekijän pelastussuunnitelman keskeisiin seikkoihin ja käy läpi poistumistiet sekä alkusammutuskaluston sijainnit.

Turvallisuuskoulutus

  • Turvallisuuskoulutuksen järjestämisestä vastaa rehtori.
  • Läheltä piti-tapauksista ilmoitetaan ja ne käsitellään työsuojelun toimesta.
  • Turvallisuustietoutta jaetaan perehdytyksissä, koulutuksissa sekä suunnitelmaa lukemalla.

Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit
Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut
Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta
Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan
Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Hätäensiapu

Hätäensiavun tarkoituksen on varmistaa potilaan avoin hengitystie sekä ylläpitää hengitystä ja verenkiertoa.

  1. Arvioi tilanne, varmista oma turvallisuutesi ja soita 112.
  2. Avaa potilaan hengitystiet kohottamalla hänen leukaansa ja kääntämällä otsaa taaksepäin.
  3. Tarkista hengittääkö potilas. Tajuton ja reagoimaton potilas ei hengitä, jos et tunne ilmavirtausta kädelläsi, korvallasi tai poskellasi.
  4. Aloita painanta- ja puhalluselvytys.

Puhalluselvytys-ohjeet:

  • Aloita elvytys
    • 30 painallusta
    • 2 puhallusta

Jos puhallukset eivät saa rintakehää nousemaan, ÄLÄ jatka puhaltamista. Tärkeintä on ylläpitää uhrin verenkiertoa painantaelvytyksellä.

  1. Käännä tajuton, itse hengittävä potilas kylkiasentoon.
  2. Hoida verenvuoto painamalla vuotokohtaa käsin.
  3. Auta selkävamman saanutta potilasta pitämällä hänen päätään paikoillaan.

Toimi näin hätätilanteessa:

  • Pysähdy ja rauhoitu
  • Soita 112
  • Varmista ensin oma turvallisuutesi ja estä lisävahingot
  • Anna hätäensiapua
  • Opasta ammattiauttajat paikalle

Kouristelu

Aivojen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa tahattomia lihasnykäyksiä ja kouristuksia. Ihminen saattaa kouristella monesta eri syystä. Syinä voivat olla esimerkiksi epilepsia, aivoverenvuoto, korkea kuume tai tapaturma.

Tunnista oireet:

  • Sairastunut menettää tajuntansa, kaatuu ja hänen vartalonsa jäykistyy.
  • Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset. Kouristelu kestää yleensä vain 1-2 minuuttia.

Kouristuskohtauksen ensiapu:

  • Tee hätäilmoitus numeroon 112.
  • Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, että autettava ei kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään.
  • Varmista esteetön hengitys.
  • Käännä autettava kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät.
  • Mikäli tiedät autettavan sairastavan epilepsiaa, tee hätäilmoitus numeroon 112, jos kouristelu pitkittyy tai jos kohtaus uusiutuu.
  • Jos kohtaus menee itsestään ohi, varmista kuitenkin, että autettava on täysin toipunut ennen kuin jätät hänet.
  • Ota yhteys lääkäriin, jos kyseessä on lapsen kuumekouristus.

Myrkytys

Yleisimmät myrkytykset aiheutuvat alkoholista, lääkkeistä, myrkyllisistä kasveista tai sienistä.

Jos et havaitse uhrissa selkeitä myrkytyksen oireita ja kaipaat neuvoja, voit soittaa myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Lääkkeiden yliannostukset

Soita 112 heti, jos epäilet autettavan hengen olevan uhattuna lääkkeiden yliannostuksesta johtuen.

Toimi näin

  • Anna tajuissaan olevalle potilaalle hiilitabletteja, jos niitä on saatavilla.
  • Laita tajuton, normaalisti hengittävä potilas kylkiasentoon.
  • Kerää esiin kaikki löytämäsi lääkkeet ja lääkepurkit ensihoitajia varten.
  • Älä anna potilaan nauttia alkoholia.

Myrkyllisen kasvin tai sienen nieleminen

Yritä saada selville mistä kasvista tai sienestä myrkytys on peräisin.

Toimi näin

  • Tarkista ensin onko uhrilla suussaan kasvia tai sientä.
  • Anna lääkehiiltä pakkauksen ohjeen mukaan.
  • Soita 112 tai myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Palovammat

Palovamma on lämmön tai syövyttävän kemiallisen aineen aiheuttama kudostuho, jossa iho ja mahdollisesti myös sen alaiset kudokset vauroituvat. Jos ihoa ei jäähdytetä, vamma laajenee syvempiin ihokerroksiin ja kipu jatkuu kauemmin.

Pienen palovamman ensiapu:

  • Palovammaa jäähdytetään mahdollisimman pian viileällä vedellä 15–20 minuutin ajan.
  • Rakkuloita ei saa puhkaista.
  • Palovamman voi peittää puhtaalla suojasiteellä tai palovammojen hoitoon tarkoitetulla erikoissiteellä.

Milloin lääkäriin?

Jos palovamma on:

  • tulehtunut
  • kämmentä suurempi 2. asteen palovamma
  • tai 3. asteen palovamma
  • sähköpalovamma
  • kasvojen tai käsien syvä palovamma
  • hengitysteissä
  • lapsella
  • vanhuksella
  • jotakin perussairautta sairastavalla henkilöllä esim. diabeetikon palovammat.

Tulipalo

Pelasta ja varoita
  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
  • Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
Sammuta ja rajoita
  • Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
  • Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
Hälytä
  • Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
  • Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
  • Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
  • Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Opasta
  • Opasta pelastushenkilöstö paikalle.

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Signumin piha-alue ja Koskenniemenaukio

Varakokoontumispaikka: Määritetään tarvittaessa

Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.

  • Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
  • Sulje ovet ja ikkunat.
  • Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
  • Opasta asiakkaita ja vieraita.
  • Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
  • Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
  • Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.
Kokoontumispaikka: Signumin piha-alue ja Koskenniemenaukio

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.

Turvallisuuhenkilöstö ja henkilökunta välittävät tiedon oppilaille.

Henkilökunnan toiminta

  • ohjaa oppilaat ja vieraat ulos lähintä turvallista poistumistietä pitkin kokoontumispaikalle.
  • avustaa tarvittaessa liikuntarajoitteisia henkilöitä poistumaan.

Aluevalvojat

  • tarkastavat oman alueensa tilat ja sulkevat niiden tilojen ovet, jotka on todettu tyhjiksi
  • varmistavat uloskäynnit ja estävät pääsyn hälytyskohteeseen
  • opastavat oppilaita ja vieraita lähimmälle poistumistielle ja kohti kokoontumispaikkaa

Vahtimestarit

  • opastaa oppilaita ja vieraita ulos kokoontumispaikalle
  • avaa mahdollisuuksien mukaan pääovet poistumisen helpottamiseksi

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: Signumin piha-alue ja Koskenniemenaukio
Kokoontumispaikka
Kokoontumispaikka

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Varakokoontumispaikka: Määritetään tarvittaessa

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
  • Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
  • Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet
  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
  • Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
  • Ilmoita asiasta välittömästi:
    • huoltomiehelle
  • Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
  • Veden pääsulku: B-portaan kellarissa lämmönjakohuoneessa (tila B006)
  • Lämmönjakohuone: B-portaan kellarissa (tila B006)
  • Sähköpääkeskus: B-portaan kellarissa (tila B008)
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
  • Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

  • Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
  • Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
  • Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
  • Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

  • Älä tee vastarintaa.
  • Tee vain mitä uhkaaja käskee.
  • Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
  • Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
  • Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Toiminta ampuma-asetilanteessa

  • Poistu vaara-alueelta, jos se on turvallisesti mahdollista.

Jos poistuminen ei ole turvallista:

  • Mene luokkaan tai vastaavaan
  • Lukitse ovi tai laita kalusteita oven/ ovien eteen siten, että oven painiketta ei voi käyttää
  • Kasaa oven eteen kalusteita
  • Sammuta valot
  • Käy makaamaan oviseinän viereen, jos seinämateriaali on esim. tiiltä tai betonia tai etsi muuten turvallinen paikka
  • Ota yhteys hätäkeskukseen 112 ja kerro tilanteesta. Ilmoita kerros, huoneen/ luokan numero
  • Vältä muuten puhelimen käyttöä
  • Jos käytävillä on savua, älä mene savuisiin käytäviin, pysy luokassa ja yritä tukkia mahdollisia aukkoja märillä vaatteilla tms.
  • Odota poliisin/ pelastusviranomaisten/ koulun henkilökunnan lisäohjeita
  • Toimi lisäohjeiden mukaisesti

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Jos vastaanotat pommiuhkaussoiton, ole rauhallinen ja toimi seuraavasti:

Kuuntele tarkasti uhkauksen esittäjän viesti:

  • Mitä
  • Missä
  • Milloin
  • Miten
  • Kuka


  • Tee puhelun aikana tarkkoja muistiinpanoja.
  • Tee puhelusta selkeä ilmoitus hätäkeskukseen 112.
  • Tee puhelusta viipymättä selkeä ilmoitus turvallisuushenkilöstölle, joka arvioi jatkotoimia.
  • Ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin saamiesi ohjeiden mukaisesti.

Vakavasti otettavissa ja kiireellisissä tapauksissa koko rakennus tyhjennetään välittömästi:

  • Siirry ohjeiden mukaisesti kokoontumispaikalle.
  • Ota mukaasi puhelin, avain, reppu ja välttämättömät henkilökohtaiset tavarasi.
  • Toimi kokoontumispaikalla saamiesi ohjeiden mukaisesti.

ÄLÄ KOSKE OUTOIHIN ESINEISIIN JÄTÄ TIEDOTTAMINEN POLIISIN JA JOHDON TEHTÄVÄKSI.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

  • Älä koske esineeseen.
  • Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
  • Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
  • Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
  • Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Toimi seuraavasti
  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
    • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
    • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
    • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
  • Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
  • Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
  • Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

  • Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
  • Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon.

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

  • Käytä taskulamppua
  • Tarvittaessa opasta muita

Sisälle suojautuminen

Sisälle suojautuminen on tarpeen mikäli kiinteistössä tapahtuu vakava väkivallan teko tai ilmenee sellaisen uhka. Suojautuminen tulee aina tehdä tilaan, jonka ovi voidaan lukita ja johon ei näe sisälle. Lasiseinäisissä opiskelu- ja toimistotiloissa ei voida suojautua. Mikäli uhka tulee opiskelun ollessa käynnissä lasiseinäisessä tilassa, ohjataan oppilaat turvallisempaan paikkaan.

Sisälle suojautumisessa on kaksi vaihetta/astetta.

Ensimmäinen vaihe/aste

Ensimmäiseen asteeseen/vaiheeseen siirtyminen tehdään mikäli kiinteistön lähialueella on väkivallan uhka, on tehty uhkaus vakavasta väkivallasta tai väkivallan uhka on kiinteistön sisällä.

Toimet:

  • Ilmoitetaan uhasta yleiseen hätänumeroon 112
  • Käytävillä ja ulkona olevat oppilaat, vieraat ja henkilöt käsketään sisälle.
  • Opetustilojen ovet lukitaan.
  • Henkilökunta lukitsee ulko-ovet.
  • Odotetaan lisätietoja viranomaisilta.

Toinen vaihe/aste

Toiseen asteeseen/vaiheeseen siirrytään, jos uhka on kiinteistön sisällä tai sen lähellä.

Toimet:

  • Lukitaan opetustilan ovet.
  • Sammutetaan tilojen valot ja suljetaan mahdolliset verhot.
  • Matkapuhelimet sammutetaan tai kytketään äänettömälle.
  • Opettajan tai tilan johtajan puhelimen oltava päällä, mutta äänettömänä.
  • Tilan oven eteen kasataan esteitä.
  • Opastetaan tilassa olevia pysymään matalina ja kalusteiden takana.

Ohjeita henkilökunnalle

Seuraavassa asioita, joita tulee ottaa huomioon hätäpoistumisen ja sisälle suojautumisen osalta etukäteen.

Osana jokapäiväistä toimintaa

  • Opettele kulkemaan ja tuntemaan kiinteistön eri poistumisreittejä.
  • Opettele laittamaan luokkatilan ovi takalukkoon.
  • Selvitä kiinteistön kokoontumispaikkojen sijainnit.
  • Ole mukana harjoituksissa ja tutustu aiheeseen liittyvään materiaaliin ja toimintaohjeisiin.
  • Mieti mihin ja miten voisit suojautua tarpeen tullen.

Tilanteen aikana

  • Ota tilanne haltuun - käytä kuuluvaa ääntä.
  • Ohjaa ryhmäsi turvallisinta reittiä suojaisaan kokoontumispaikkaan.
  • Viranomaiset johtavat pelastustoimintaa - sinä vastaat omasta ryhmästäsi.
  • Jos selkeää ohjetta tai käskyä ei tule - suojaudutaanko sisään vai poistutaanko ulos - tee päätös!

Ratkaisuun vaikuttaa tilan sijainti ja sen antama suoja.

  • Umpiseinäisessä, lukittavassa tilassa on turvallista suojautua.
  • Lasiseinäisessä tilassa tai tilassa, jonka ovea ei saa lukittua, on vaikea suojautua.
  • Jos turvallinen poistumisreitti on näkyvillä ja turvallinen, voi ulos kulkemista harkita.
  • Jos poistumisreitti on kaukana eikä näkyvissä, ulos kulkeminen ei ole turvallista.
  • Toimi tilanteen mukaan asteen 1 tai 2 mukaan.
  • Tarvittaessa raportoi saamaasi tietoa viranomaisille.

Tilanteen jälkeen

  • Palataan normaaliin toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
  • Tilanne tulee käsitellä oppilaiden ja henkilökunnan kanssa oppilaitoksen kriisiviestinnän mukaisesti.
  • Älä anna lausuntoja tiedotusvälineille. Viranomaiset jaa etukäteen määritellyt henkilöt vastaavat tiedottamisesta.

Tapaturmien ennaltaehkäisy

Henkilökunta kuuluvan valvoo seuraavia kieltoja ja määräyksiä. Kaikista turvallisuutta vaarantavista tilanteista sekä tehdyistä toimenpiteistä tehdään ilmoitus esimiehelle.

  1. Kiipeämiseen käytetään vain turvallisia ja tukevia tikkaita.
  2. Kemikaalit ja vaaralliset aineet säilytetään määräysten mukaisesti.
  3. Veitset ja muut terävät esineet pidetään lukkojen takana.
  4. Käytävät ja kulkuväylät pidetään siistinä ja esteettöminä.
  5. Vesi- ym. nesteläikät siivottava välittömästi lattialta.
  6. Havaittaessa rikkoontunut tai muuten vaarallinen huonekalu tms. estetään sen käyttö ja hankitaan korvaava tilalle.
  7. Rikkoutuneista askelmista ja muista kaatumisvaaroista ilmoitetaan heti rakennuksen omistajalle tai haltijalle, jolla on velvoite ryhtyä toimiin. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella.
  8. Talvikunnossapidon puutteista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella.
  9. Lumien, jään tai muun esineen tippumisvaarasta ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Mikäli vaara on välitön, soitetaan hätänumeroon 112.
  10. Ulkoa liikkumista myrskyn tai muuten huonon tai vaikean sään aikana vältetään. Huonokuntoisista puista tai oksista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Välittömässä kaatumisvaarassa olevista puista tai tippuvista suurista oksista soitetaan hätänumeroon 112.

Kemikaalivuotojen kuulutus

KEMIKAALIVUOTO, automaattikuulutus

Audicon keskus toistaa kerroskohtaisen viestin, joka aktivoituu kerroksessa olevista hätäpainikkeista. Viesti on päällä niin kauan kuin painike on lukittuna ja poistuu kun painike vapautetaan. Kuhunkin neljään kerrokseen on varattu yksi viesti, eli painikkeita on neljässä kerroksessa.

”Vaara ohi” tai muuten selventävä kuulutus tehdään kuulutuskojeelta joko 5.kerroksesta tai vahtimestarin huoneesta. Lisäksi on koko rakennukseen lähetettävä viestii esim. tieto kemikaalihälytysjärjestelmän hälytyksestä.

Kuulutus:

Alueellinen hälytyskuulutus; ”Tilassa on tapahtunut kemikaalivuoto. Poistu alueelta.”

Koko rakennuksen kuulutus; ”Rakennuksessa on tapahtunut kemikaalivuoto. Poistu rakennuksesta kokoontumispaikalle”.

Aurinkosähköjärjestelmän irtikytkentä pelastustilanteessa

Kytke järjestelmän AC syöttö pois päältä

  • Aurinkosähkön vaihtosuuntaajat kytketty IV-konehuoneen ryhmäkeskukseen JKN-64.
  • Keskuksessa kaksi kahvasulaketta, yksi kummallekin vaihtosuuntaajalle.
  • Kahvasulake katkaisee verkkovirran syötön järjestelmästä.
  • Vaihtosuuntaaja on jännitteellinen 5 minuuttia sammuttamisen jälkeen.
  • Vaihtosuuntaajan saa sammutettua myös katkaisemalla syötön kiinteistön pääkeskuksesta tai IV-konehuoneen ryhmäkeskuksesta.

Käännä vaihtosuuntaajan DC -kytkin 0 -asentoon

  • DC –kytkin sijaitsee vaihtosuuntaajan kyljessä. Vaihtosuuntaajat sijaitsevat katolla. Merkattuna viereiseen paikannuspiirrokseen punaisella.
  • Syötön katkaisu katkaisee virran syötön paneeleilta vaihtosuuntaajalle.

Huom. paneelikentässä vielä tasasähköjännite valoisalla kelillä. Myös palaneet paneelit voivat olla jännitteellisiä.

Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 4 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on 4 väestönsuojaa:

Sijainti Suojaluokka Pinta-ala Suojapaikkoja Varusteiden sijainti
Kellarikerros, tila A003 (vapaakappalevarasto) S1 135 m² 180 Väestönsuoja
Kellarikerros, tila A005 (vapaakappalevarasto) S1 135 m² 180 Väestönsuoja
Kellarikerros, tila A007 (sosiaalitilat) S1 135 m² 180 Väestönsuoja
Kellarikerros, tila D004-D008 (sosiaalitilat, siivousvarasto) S1 135 m² 180 Väestönsuoja

Neljä kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Liiketilan haltijan velvollisuudet

Tilan haltijan tai toiminnanharjoittajan on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että työpaikalla noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. On suositeltavaa nimetä turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii turvallisuusasioista ja toimii yhteistyössä kiinteistön vastuuhenkilöiden kanssa.

Tilanhaltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että

  • tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen
  • rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin
  • pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista.

Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, kulku- tai poistumisteillä, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

  • sammutusvälineet
  • palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet
  • poistumisreittien opasteet ja valaistus.

Tilan haltija ja toiminnanharjoittaja vastaavat osaltaan laitteiden kunnosta ja ilmoittavat epäkohdista vastuuhenkilölle.

Tilan haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan

  • ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä
  • varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa
  • varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät
  • ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Alkusammuttimien käyttöohjeet

Sammuttimet

  • Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
  • Vedä varmistinsokka irti.
  • Lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
  • Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
  • Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
  • Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
  • Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
  • Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
  • Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

Sammutuspeitteet

  • Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
  • Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
  • Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Ojenna kädet suoriksi.
  • Levitä peite palon päälle.
  • Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
  • Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.

Pikapaloposti

  • Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
  • Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
  • Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
  • Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
  • Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.

Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa.

Kiitos, että tutustuit dokumenttiin.